Mikro- ja pk-yritysten viestintävalmiudet : Lohjan alueen yritysten motivaatio, osaaminen ja tietotekniset valmiudet
Ahlgren, Tiina; Koivu, Tiina; Loskin, Tiinaliisi (2010)
Ahlgren, Tiina
Koivu, Tiina
Loskin, Tiinaliisi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052810793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052810793
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lohjalaisten mikro- ja pk-yritysten viestintävalmiuksia, jotka jaettiin työssä motivaatioon, osaamiseen ja tietoteknisiin välineisiin. Tutkimuksen perimmäinen kysymys oli, miten mikro- ja pk-yritykset, jotka eivät käytä yhteisöllisen median työkaluja, pystyvät ylläpitämään kannattavaa liiketoimintaa esimerkiksi pelkän puhelimen ja sanomalehtimainonnan avulla.
Tutkimuksen pohjalta kehitettiin kuvitteellinen konsepti, joka pohjautuu Tietotaitotalkoot –hankkeeseen ja on suunnattu pelkästään yrityksille. Konseptin perusajatuksena on kartuttaa heidän osaamistaan tietoteknisestä näkökulmasta ja kouluttaa yrittäjiä hyödyntämään tietoteknisiä välineitä, jonka avulla yrityksille luotaisiin esimerkiksi omat Internet-sivut.
Teoreettinen viitekehys on rakennettu opinnäytetyön keskeisimmistä määritelmistä, joita ovat yritys-, markkinointi-, sidosryhmä- ja verkkoviestintä, yhteisöllinen media sekä viestintävalmiuksien kolme osa-aluetta. Yleisimmin käytetyiksi käsitteiksi opinnäytetyössä nousivat yhteisöllinen media ja niissä käytettävät työkalut, viestintävalmiudet sekä verkkoviestintä.
Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joihin osallistui 11 lohjalaista yrittäjää. Haastattelut suoritettiin sekä kasvokkain että puhelimitse.
Tutkimustulokset purettiin teemoittain, jotka jakautuivat motivaatioon, osaamiseen sekä tietoteknisiin välineisiin. Tutkimustuloksista ilmeni, että yhteisöllisen median työkalujen puuttumiseen vaikutti oleellisesti haastateltavien ikä, osaaminen sekä ajan puute. Osalla haasta-teltavista olisi ollut halukkuutta ja kiinnostusta perustaa yrityksilleen esimerkiksi omat Internet-sivut, mutta oman osaamisen laajentaminen koettiin haastavaksi sekä vaikeasti toteutettavaksi.
Tulokset antavat viitteellisiä käsityksiä siitä, miten haastavana yrittäjät kokevat yhteisöllisen median maailman. Yrittäjien tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten he voisivat kasvattaa näkyvyyttään esimerkiksi markkinoimalla yrityksiään verkossa perinteisen sanomalehtimainonnan lisäksi. Verkossa on mahdollisuus tavoittaa huomattavasti enemmän potentiaalisia asiakkaita esimerkiksi pelkkien Internet-sivujen avulla.
Mahdollinen jatkotutkimus voisi kohdistua samoihin yrityksiin, mikä toisi tilaisuuden tutkia yritysten sen hetkistä tilannetta. Mikäli yritykset olisivat alkaneet hyödyntää yhteisöllistä mediaa, voisi tutkimuksen avulla selvittää, miten tämä mahdollisesti on vaikuttanut yritysten liiketoimintaan myynnin ja asiakkaiden lisääntymisen näkökulmasta. Tutkimuksella voitaisiin myös selvittää, onko yhteisöllisen median käyttöönotolla ollut vaikutusta yrittäjien arkeen.
Tutkimuksen pohjalta kehitettiin kuvitteellinen konsepti, joka pohjautuu Tietotaitotalkoot –hankkeeseen ja on suunnattu pelkästään yrityksille. Konseptin perusajatuksena on kartuttaa heidän osaamistaan tietoteknisestä näkökulmasta ja kouluttaa yrittäjiä hyödyntämään tietoteknisiä välineitä, jonka avulla yrityksille luotaisiin esimerkiksi omat Internet-sivut.
Teoreettinen viitekehys on rakennettu opinnäytetyön keskeisimmistä määritelmistä, joita ovat yritys-, markkinointi-, sidosryhmä- ja verkkoviestintä, yhteisöllinen media sekä viestintävalmiuksien kolme osa-aluetta. Yleisimmin käytetyiksi käsitteiksi opinnäytetyössä nousivat yhteisöllinen media ja niissä käytettävät työkalut, viestintävalmiudet sekä verkkoviestintä.
Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joihin osallistui 11 lohjalaista yrittäjää. Haastattelut suoritettiin sekä kasvokkain että puhelimitse.
Tutkimustulokset purettiin teemoittain, jotka jakautuivat motivaatioon, osaamiseen sekä tietoteknisiin välineisiin. Tutkimustuloksista ilmeni, että yhteisöllisen median työkalujen puuttumiseen vaikutti oleellisesti haastateltavien ikä, osaaminen sekä ajan puute. Osalla haasta-teltavista olisi ollut halukkuutta ja kiinnostusta perustaa yrityksilleen esimerkiksi omat Internet-sivut, mutta oman osaamisen laajentaminen koettiin haastavaksi sekä vaikeasti toteutettavaksi.
Tulokset antavat viitteellisiä käsityksiä siitä, miten haastavana yrittäjät kokevat yhteisöllisen median maailman. Yrittäjien tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten he voisivat kasvattaa näkyvyyttään esimerkiksi markkinoimalla yrityksiään verkossa perinteisen sanomalehtimainonnan lisäksi. Verkossa on mahdollisuus tavoittaa huomattavasti enemmän potentiaalisia asiakkaita esimerkiksi pelkkien Internet-sivujen avulla.
Mahdollinen jatkotutkimus voisi kohdistua samoihin yrityksiin, mikä toisi tilaisuuden tutkia yritysten sen hetkistä tilannetta. Mikäli yritykset olisivat alkaneet hyödyntää yhteisöllistä mediaa, voisi tutkimuksen avulla selvittää, miten tämä mahdollisesti on vaikuttanut yritysten liiketoimintaan myynnin ja asiakkaiden lisääntymisen näkökulmasta. Tutkimuksella voitaisiin myös selvittää, onko yhteisöllisen median käyttöönotolla ollut vaikutusta yrittäjien arkeen.