Mielenterveyshäiriöiden huomiointi lapsivuodeajalla : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kuronen, Miriam; Leino, Ilona (2018)
Kuronen, Miriam
Leino, Ilona
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122822910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122822910
Tiivistelmä
Mielenterveyshäiriöitä esiintyy yhä useammin synnyttäneillä naisilla lapsivuodeajalla. Suuri elämänmuutos ja stressi, joita synnytys voi tuoda mukanaan, saattavat myötävaikuttaa mielenterveyden järkkymiseen. Kätilöiden tulisi ymmärtää mielenterveyshäiriöiden vaikutuksia synnyttäneen naisen hoitotyössä voidakseen tunnistaa oireilevan äidin sekä tarjota hänelle tukea.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli selvittää, miten mielenterveyshäiriö voidaan tunnistaa lapsivuodeajalla ja miten mielenterveyshäiriötä sairastava äiti tulisi lapsivuodeajalla kohdata. Lisäksi tarkoituksena oli koota tietoa siitä, millaisia tukikeinoja mielenterveyshäiriötä sairastavan äidin hoitotyössä on käytettävissä lapsivuodeajalla. Työhön valittiin yhteensä 26 julkaisua.
Tulosten mukaan mielenterveyshäiriöitä voi olla haastavaa tunnistaa synnytyksen jälkeen, sillä ne oireilevat eri tavoin. Oireet saattavat olla myös osa normaalia synnytyksen jälkeistä herkistymistä ja palautumista, jolloin on vaikea erottaa vakavammat mielenterveyden muutokset. Kätilöillä onkin tärkeä rooli tunnistaa lapsivuodeajalla ilmenevät mielenterveyshäiriöt.
Tuloksista käy ilmi, että mielenterveyshäiriötä sairastava äiti saattaa tuntea häpeää ja leimautumista yhteiskunnan asenteiden vuoksi. Jotta voidaan rakentaa toimiva yhteistyösuhde, tulee hoitajan tarkastella omia asenteitaan ja toimia leimautumista ehkäisten. Kohtaamisessa tulisi hyödyntää hyvän yhteistyösuhteen elementtejä, joita ovat luottamuksellisuus, dialogisuus, empaattisuus, voimavaralähtöisyys sekä kokonaisvaltaisuus.
Tuloksissa nousi esille erilaisia keinoja tukea mielenterveyshäiriötä sairastavaa äitiä lapsivuodeajalla. Hoitajan tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi äidin ja vauvan väliseen varhaiseen vuorovaikutukseen ja sen tukemiseen. Tulosten perusteella mielenterveyshäiriötä sairastavan äidin hoitoon liittyy usein laaja kirjo eri alojen ammattilaisia, jotka yhdessä muodostavat hoitoverkoston. Hoitoverkoston tulee tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan arvioida, minkälaista tukea äiti tarvitsee. Tuloksissa korostettiin myös vertaistuen tärkeyttä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli selvittää, miten mielenterveyshäiriö voidaan tunnistaa lapsivuodeajalla ja miten mielenterveyshäiriötä sairastava äiti tulisi lapsivuodeajalla kohdata. Lisäksi tarkoituksena oli koota tietoa siitä, millaisia tukikeinoja mielenterveyshäiriötä sairastavan äidin hoitotyössä on käytettävissä lapsivuodeajalla. Työhön valittiin yhteensä 26 julkaisua.
Tulosten mukaan mielenterveyshäiriöitä voi olla haastavaa tunnistaa synnytyksen jälkeen, sillä ne oireilevat eri tavoin. Oireet saattavat olla myös osa normaalia synnytyksen jälkeistä herkistymistä ja palautumista, jolloin on vaikea erottaa vakavammat mielenterveyden muutokset. Kätilöillä onkin tärkeä rooli tunnistaa lapsivuodeajalla ilmenevät mielenterveyshäiriöt.
Tuloksista käy ilmi, että mielenterveyshäiriötä sairastava äiti saattaa tuntea häpeää ja leimautumista yhteiskunnan asenteiden vuoksi. Jotta voidaan rakentaa toimiva yhteistyösuhde, tulee hoitajan tarkastella omia asenteitaan ja toimia leimautumista ehkäisten. Kohtaamisessa tulisi hyödyntää hyvän yhteistyösuhteen elementtejä, joita ovat luottamuksellisuus, dialogisuus, empaattisuus, voimavaralähtöisyys sekä kokonaisvaltaisuus.
Tuloksissa nousi esille erilaisia keinoja tukea mielenterveyshäiriötä sairastavaa äitiä lapsivuodeajalla. Hoitajan tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi äidin ja vauvan väliseen varhaiseen vuorovaikutukseen ja sen tukemiseen. Tulosten perusteella mielenterveyshäiriötä sairastavan äidin hoitoon liittyy usein laaja kirjo eri alojen ammattilaisia, jotka yhdessä muodostavat hoitoverkoston. Hoitoverkoston tulee tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan arvioida, minkälaista tukea äiti tarvitsee. Tuloksissa korostettiin myös vertaistuen tärkeyttä.