Kuvaus työntekijöiden osallisuudesta työn kehittämisprosessissa varhaiskasvatuksessa
Löfman, Mari (2018)
Lataukset:
Löfman, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901021013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901021013
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää erään päiväkodin henkilökunnan kanssa malli SAK-ajan (suunnittelu, arviointi, kehittäminen) toteuttamiselle. Kehittämisprosessia kuvataan ja tarkastellaan osallisuuden näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena on tutkia työntekijöiden työmotivaatiossa tapahtuvia muutoksia kehittämisen aikana.
Lastentarhanopettajien SAK-aika tarkoittaa lapsiryhmän ulkopuolella tapahtuvaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnittelua, arviointia, kehittämistä sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista. Aika lisääntyi 8 prosentista 13 prosenttiin työajasta toukokuussa 2018. Ajan lisäyksellä vastataan Varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden vaatimuksiin.
Lisäys edellyttää muutoksia työn organisoinnissa ja työtavoissa. Samaan aikaan työntekijöiden työtehtävät eritellään tiukemmin työnkuvauksen mukaisesti.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu itsemääräämisteoriasta, osallisuuden käsitteestä ja siihen liittyvistä teorioista sekä varhaiskasvatuksen nykytilaan ja kehitykseen vaikuttavista linjoista. Opinnäytetyön pohjana on ajatus siitä, että sisäisesti motivoituneet työntekijät voivat hyvin ja ovat innostuneita työstään. Sisäisen motivaation syntyyn ja vahvistumiseen voidaan vaikuttaa organisaatiotasolla kehittämällä toimintakulttuuria. Tämä on huomionarvoista, etenkin alalla, jossa pätevistä työntekijöistä on pulaa. Osallisuus työn kehittämisessä voi osaltaan vahvistaa sisäisen motivaation kokemista. Varhaiskasvatuksen uudistamisessa on nähtävissä trendi, jossa keskitytään laadun parantamiseen korostamalla yliopistosta valmistuneiden lastentarhanopettajien roolia toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehit- tämisessä. Muiden ammattiryhmien työn mielekkyyden tai sisäisen motivaation kokemus ei ole itsestään selvää muutosvaiheessa.
Opinnäytetyö on kehittämistehtävä, jossa käytetään toimintatutkimuksellista otetta. Kehittämisprosessin kuvaamiseksi aineistoa hankittiin havainnoimalla ja kahdella päiväkodin henkilökunnan ryhmähaastattelulla. Työmotivaatiota mitattiin kyselyllä. Kehittämisprosessi ajoittui maaliskuu – marraskuu 2018 välille.
SAK-ajan käyttökelpoinen malli kehitettiin kahden kehittämissyklin aikana. Kehittämisen aikana työntekijöiden osallisuus ei toteutunut tasapuolisesti. Sisäinen motivaatio ei lisääntynyt kehittämisprosessin aikana. SAK-ajan lisääminen ja sen myötä työtehtävien eriyttäminen asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan. Organisaatiolta vaaditaan jatkossa paljon työtä, jotta kaikkien ammattiryhmien sisäisen motivaation olisi mahdollista toteutua.
Kehittämisprosessin kuvaamisen kautta esiin nousi varhaiskasvatuksen perustana olevien lakien ja valtakunnallisen Varhaiskasvatuksen perusteiden osaamisen merkitys työlle. Koulutuksen järjestäminen aiheesta lisäisi sisäisen ja sisäistetyn motivaation mahdollistumista työntekijöiden ymmärtäessä asiakirjojen yhteyden käytäntöön.
Asiasanat: itseohjautuvuusteoria, osallisuus, kehittäminen, varhaiskasvatus
Lastentarhanopettajien SAK-aika tarkoittaa lapsiryhmän ulkopuolella tapahtuvaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnittelua, arviointia, kehittämistä sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista. Aika lisääntyi 8 prosentista 13 prosenttiin työajasta toukokuussa 2018. Ajan lisäyksellä vastataan Varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden vaatimuksiin.
Lisäys edellyttää muutoksia työn organisoinnissa ja työtavoissa. Samaan aikaan työntekijöiden työtehtävät eritellään tiukemmin työnkuvauksen mukaisesti.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu itsemääräämisteoriasta, osallisuuden käsitteestä ja siihen liittyvistä teorioista sekä varhaiskasvatuksen nykytilaan ja kehitykseen vaikuttavista linjoista. Opinnäytetyön pohjana on ajatus siitä, että sisäisesti motivoituneet työntekijät voivat hyvin ja ovat innostuneita työstään. Sisäisen motivaation syntyyn ja vahvistumiseen voidaan vaikuttaa organisaatiotasolla kehittämällä toimintakulttuuria. Tämä on huomionarvoista, etenkin alalla, jossa pätevistä työntekijöistä on pulaa. Osallisuus työn kehittämisessä voi osaltaan vahvistaa sisäisen motivaation kokemista. Varhaiskasvatuksen uudistamisessa on nähtävissä trendi, jossa keskitytään laadun parantamiseen korostamalla yliopistosta valmistuneiden lastentarhanopettajien roolia toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehit- tämisessä. Muiden ammattiryhmien työn mielekkyyden tai sisäisen motivaation kokemus ei ole itsestään selvää muutosvaiheessa.
Opinnäytetyö on kehittämistehtävä, jossa käytetään toimintatutkimuksellista otetta. Kehittämisprosessin kuvaamiseksi aineistoa hankittiin havainnoimalla ja kahdella päiväkodin henkilökunnan ryhmähaastattelulla. Työmotivaatiota mitattiin kyselyllä. Kehittämisprosessi ajoittui maaliskuu – marraskuu 2018 välille.
SAK-ajan käyttökelpoinen malli kehitettiin kahden kehittämissyklin aikana. Kehittämisen aikana työntekijöiden osallisuus ei toteutunut tasapuolisesti. Sisäinen motivaatio ei lisääntynyt kehittämisprosessin aikana. SAK-ajan lisääminen ja sen myötä työtehtävien eriyttäminen asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan. Organisaatiolta vaaditaan jatkossa paljon työtä, jotta kaikkien ammattiryhmien sisäisen motivaation olisi mahdollista toteutua.
Kehittämisprosessin kuvaamisen kautta esiin nousi varhaiskasvatuksen perustana olevien lakien ja valtakunnallisen Varhaiskasvatuksen perusteiden osaamisen merkitys työlle. Koulutuksen järjestäminen aiheesta lisäisi sisäisen ja sisäistetyn motivaation mahdollistumista työntekijöiden ymmärtäessä asiakirjojen yhteyden käytäntöön.
Asiasanat: itseohjautuvuusteoria, osallisuus, kehittäminen, varhaiskasvatus