Sairaanhoitajien työajankäytön jakautuminen akuutilla neurologisella vuodeosastolla : Aikaa potilaan vierellä?
Lindblad-Palo, Salla (2019)
Lindblad-Palo, Salla
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901111231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901111231
Tiivistelmä
Samalla kun palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä, niin sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman tarve kasvaa lähivuosina. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia pitäisi kyetä hillitsemään ja samaan aikaan pyrkiä lisäämään alojen houkuttelevuutta. Terveydenhuollossa niukkojen resurssien hallinta onkin eräs johtamistyön keskeisistä tehtävistä. Kohdentamalla henkilöstövoimavarat tarkoituksenmukaisesti, voimme vaikuttaa palvelujen laatuun.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien työajankäytön jakautumista akuutilla neurologisella vuodeosastolla, sekä sitä, onko osastolla päivittäin hoidettavien potilaiden määrällä yhteyttä työajankäytön jakautumiseen päätoimintoluokittain. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien työajankäytöstä, jotta sairaanhoitajaresurssit voitaisiin tulevaisuudessa kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Tutkimus perustuu toimintolaskenta menetelmään. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat osastolla vähintään kaksi vuotta työskennelleet sairaanhoitajat. Tutkimusaineisto kerättiin työvuoroittain kahden viikon aikana siten, että jokaisessa työvuorossa, tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat täyttivät työajanseurantalomakkeen. Tutkimuksen aikana tutkimusyksikön osastonhoitaja keräsi tiedot työssä olevan hoitohenkilöstön (lähihoitajat ja sairaanhoitajat) määristä työvuoroittain sekä osastolla hoidettujen potilaiden määrät vuorokausittain. Lisäksi osastolla suoritettiin opinnäytetyön tekijän toimesta seurantalomakkeeseen perustuvaa rinnakkaishavainnointia.
Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat käyttävät työajastaan suurimman osan välittömään ja välilliseen hoitotyöhön (78,6%). Potilaan läsnä ollessa tehtävän hoitotyön osuus työajasta oli kuitenkin vain 38,2%. Suurin osa sairaanhoitajien työajasta kuluu toiminnoissa joissa potilas ei ole läsnä. Henkilökohtaisen ajan osuus työajasta oli kansainvälisesti verrattuna pieni (9%), mutta kansallisella tasolla samaa luokkaa, kuin aiemmin tehdyissä tutkimuksissa. Vertailtaessa keskenään ajanjaksoja, jolloin osastolla oli hoidettu paljon ja vähän potilaita, hoitotyön toimintojen jakautumisessa pääluokittain ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa. Tutkimustulosten perusteella osaston toiminnassa tulisi kiinnittää huomiota mm. normaali pituisten työvuorojen ja ylipitkien työvuorojen kuormittavuuserojen tasaamiseen sekä lääkehoidon osaamiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien työajankäytön jakautumista akuutilla neurologisella vuodeosastolla, sekä sitä, onko osastolla päivittäin hoidettavien potilaiden määrällä yhteyttä työajankäytön jakautumiseen päätoimintoluokittain. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien työajankäytöstä, jotta sairaanhoitajaresurssit voitaisiin tulevaisuudessa kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Tutkimus perustuu toimintolaskenta menetelmään. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat osastolla vähintään kaksi vuotta työskennelleet sairaanhoitajat. Tutkimusaineisto kerättiin työvuoroittain kahden viikon aikana siten, että jokaisessa työvuorossa, tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat täyttivät työajanseurantalomakkeen. Tutkimuksen aikana tutkimusyksikön osastonhoitaja keräsi tiedot työssä olevan hoitohenkilöstön (lähihoitajat ja sairaanhoitajat) määristä työvuoroittain sekä osastolla hoidettujen potilaiden määrät vuorokausittain. Lisäksi osastolla suoritettiin opinnäytetyön tekijän toimesta seurantalomakkeeseen perustuvaa rinnakkaishavainnointia.
Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat käyttävät työajastaan suurimman osan välittömään ja välilliseen hoitotyöhön (78,6%). Potilaan läsnä ollessa tehtävän hoitotyön osuus työajasta oli kuitenkin vain 38,2%. Suurin osa sairaanhoitajien työajasta kuluu toiminnoissa joissa potilas ei ole läsnä. Henkilökohtaisen ajan osuus työajasta oli kansainvälisesti verrattuna pieni (9%), mutta kansallisella tasolla samaa luokkaa, kuin aiemmin tehdyissä tutkimuksissa. Vertailtaessa keskenään ajanjaksoja, jolloin osastolla oli hoidettu paljon ja vähän potilaita, hoitotyön toimintojen jakautumisessa pääluokittain ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa. Tutkimustulosten perusteella osaston toiminnassa tulisi kiinnittää huomiota mm. normaali pituisten työvuorojen ja ylipitkien työvuorojen kuormittavuuserojen tasaamiseen sekä lääkehoidon osaamiseen.