"Oli päiviä, jolloin sohva ei vaan irronnut selästä." : Nuoren lesken toimintakyky työssä ja työkyvyn tuki
Suonpää, Reetta; Seppä, Nuppu-Leena (2018)
Suonpää, Reetta
Seppä, Nuppu-Leena
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901161309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901161309
Tiivistelmä
Suomessa kuolee vuosittain noin 9000 työikäistä henkilöä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat arjessaan surevia ihmisiä säännöllisesti ja tarvitsevat työssään tietoa tukeakseen heitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää leskien parissa työskentelevien ja työnantajien ymmärrystä puolison kuoleman yhteydestä lesken työkykyyn. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomen nuoret lesket ry:lle asiantuntija- ja vaikuttamistyön tueksi.
Tutkimuksessa kartoitettiin puolison kuoleman jälkeisten muutosten yhteyttä lesken työkykyyn, lesken saamia työpaikan tarjoamia tukitoimia sekä sitä, millaista tukea lesket olisivat toivoneet työpaikan tarjoavan. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, joka lähetettiin Suomen nuoret lesket ry:n jäsenistölle. Kyselyyn vastasi 105 alle kymmenen vuotta sitten puolisonsa menettänyttä työikäistä leskeä. Kysely muodostettiin strukturoiduista, avoimista sekä Likert-asteikollisista kysymyksistä. Aineiston analysointiin käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia analysointimenetelmiä.
Tuloksista ilmeni puolison kuoleman olevan heikentävästi yhteydessä lesken toimintakyvyn eri osa-alueisiin työssä. Eniten lesket kuvasivat muutoksia kognitiivisessa toimintakyvyssä ja arjen toiminnoista suoriutumisessa, joilla koettiin olevan yhteyttä työkykyyn. Valtaosa leskistä sai tukea työaikajärjestelyistä, sosiaalisesta tuesta työyhteisössä, työterveyshuollosta ja esimieheltä. Tutkimustuloksista voidaan päätellä leskeksi jäämisen olevan kokonaisvaltainen elämänmuutos, joka näkyy työn lisäksi muillakin elämän osa-alueilla. Työkykyyn kohdistetun tuen todettiin olevan arvokasta leskien kokemusten perusteella, mutta hyötyä oli myös muihin elämänalueisiin kohdistetuista tukitoimista.
Tutkimuksessa kartoitettiin puolison kuoleman jälkeisten muutosten yhteyttä lesken työkykyyn, lesken saamia työpaikan tarjoamia tukitoimia sekä sitä, millaista tukea lesket olisivat toivoneet työpaikan tarjoavan. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, joka lähetettiin Suomen nuoret lesket ry:n jäsenistölle. Kyselyyn vastasi 105 alle kymmenen vuotta sitten puolisonsa menettänyttä työikäistä leskeä. Kysely muodostettiin strukturoiduista, avoimista sekä Likert-asteikollisista kysymyksistä. Aineiston analysointiin käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia analysointimenetelmiä.
Tuloksista ilmeni puolison kuoleman olevan heikentävästi yhteydessä lesken toimintakyvyn eri osa-alueisiin työssä. Eniten lesket kuvasivat muutoksia kognitiivisessa toimintakyvyssä ja arjen toiminnoista suoriutumisessa, joilla koettiin olevan yhteyttä työkykyyn. Valtaosa leskistä sai tukea työaikajärjestelyistä, sosiaalisesta tuesta työyhteisössä, työterveyshuollosta ja esimieheltä. Tutkimustuloksista voidaan päätellä leskeksi jäämisen olevan kokonaisvaltainen elämänmuutos, joka näkyy työn lisäksi muillakin elämän osa-alueilla. Työkykyyn kohdistetun tuen todettiin olevan arvokasta leskien kokemusten perusteella, mutta hyötyä oli myös muihin elämänalueisiin kohdistetuista tukitoimista.