Vaikuta tarinan voimalla : tarinajohtaminen yleisissä kirjastoissa
Hämäläinen, Marjo (2019)
Hämäläinen, Marjo
Turun ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901161320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901161320
Tiivistelmä
Tarinoilla on kautta aikain säilytetty tietoa, välitetty tietoa eteenpäin ja pidetty vuosituhansien ajan yhteisöjä kasassa. Kautta aikain ihmisiä on myös johdettu tarinoilla. Uskottavimman ja vaikuttavimman tarinan kertojasta muodostui varmimmin yhteisönsä johtaja.
Johtamisen keinona tavoitteellinen tarinankerronta on toimiva työkalu. Tarinoilla voi rohkaista ja motivoida alaisia, luoda tulevaisuuden visioita, kuljettaa yhteisöä erilaisten muutosten läpi ja avata organisaation arvoja. Organisaation johto voi hyödyntää tarinoita tehostaakseen organisaation oppimista ja parantaakseen henkilöstön motivaatiota. Narratiivinen johtaja käyttää tarinoita vaikuttamisen keinona. Tarinajohtaminen voidaan nähdä vastakohtana autoritääriselle johtamiselle. Tarinankerronnan käyttäminen vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa antaa johtajalle mahdollisuuden kannustaa alaisia omiin tulkintoihin ja sitoutumaan organisaation tavoitteisiin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen tavoitteena oli selvittää, millaisena vaikuttamisen keinona yleisen kirjaston johtaja tai esimiestehtävissä toimiva henkilö näkee tarinajohtamisen. Lisäksi pyrittiin selvittämään, millaisia vahvuuksia tai heikkouksia tarinajohtamisessa nähdään. Tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijoiden teemahaastatteluja ja haastateltaviksi valikoitui Lahden aluekirjaston alueen yleisten kirjastojen esimiestehtävissä toimivia henkilöitä. Haastattelut toteutettiin syksyn 2018 aikana.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tarinajohtaminen oli terminä vieras kirjastojen esimiestehtävissä työskenteleville. Tarinoita ei tietoisesti käytetty johtamistyössä, mutta niiden nähtiin kuitenkin vaikuttavan toiminnassa ja taustalla tiedostamattomasti. Tarinoiden vahvuudet nähtiin niiden muistettavuudessa ja vaikuttavuudessa. Tarinajohtaminen nähtiin potentiaalisena keinona, mitä voitaisiin hyödyntää kirjaston nykypäivän toimintojen ja tehtävien avaamisessa asiakkaille, ylemmille virkamiehille ja päättäjille. Tarinajohtaminen nähtiin myös keinona motivoida henkilöstöä erityisesti muutostilanteiden läpiviemisessä. Erityisen vahvana vaikuttamisen keinona tarinajohtaminen nähtiin haastattelujen perusteella silloin, jos se onnistuneesti yhdistetään perusteltuun faktatietoon.
Johtamisen keinona tavoitteellinen tarinankerronta on toimiva työkalu. Tarinoilla voi rohkaista ja motivoida alaisia, luoda tulevaisuuden visioita, kuljettaa yhteisöä erilaisten muutosten läpi ja avata organisaation arvoja. Organisaation johto voi hyödyntää tarinoita tehostaakseen organisaation oppimista ja parantaakseen henkilöstön motivaatiota. Narratiivinen johtaja käyttää tarinoita vaikuttamisen keinona. Tarinajohtaminen voidaan nähdä vastakohtana autoritääriselle johtamiselle. Tarinankerronnan käyttäminen vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa antaa johtajalle mahdollisuuden kannustaa alaisia omiin tulkintoihin ja sitoutumaan organisaation tavoitteisiin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen tavoitteena oli selvittää, millaisena vaikuttamisen keinona yleisen kirjaston johtaja tai esimiestehtävissä toimiva henkilö näkee tarinajohtamisen. Lisäksi pyrittiin selvittämään, millaisia vahvuuksia tai heikkouksia tarinajohtamisessa nähdään. Tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijoiden teemahaastatteluja ja haastateltaviksi valikoitui Lahden aluekirjaston alueen yleisten kirjastojen esimiestehtävissä toimivia henkilöitä. Haastattelut toteutettiin syksyn 2018 aikana.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tarinajohtaminen oli terminä vieras kirjastojen esimiestehtävissä työskenteleville. Tarinoita ei tietoisesti käytetty johtamistyössä, mutta niiden nähtiin kuitenkin vaikuttavan toiminnassa ja taustalla tiedostamattomasti. Tarinoiden vahvuudet nähtiin niiden muistettavuudessa ja vaikuttavuudessa. Tarinajohtaminen nähtiin potentiaalisena keinona, mitä voitaisiin hyödyntää kirjaston nykypäivän toimintojen ja tehtävien avaamisessa asiakkaille, ylemmille virkamiehille ja päättäjille. Tarinajohtaminen nähtiin myös keinona motivoida henkilöstöä erityisesti muutostilanteiden läpiviemisessä. Erityisen vahvana vaikuttamisen keinona tarinajohtaminen nähtiin haastattelujen perusteella silloin, jos se onnistuneesti yhdistetään perusteltuun faktatietoon.