Turvallinen lääkehoito Rauman terveyspalveluiden osastoilla
Niemi, Netta; Peltonen, Emiilia (2019)
Niemi, Netta
Peltonen, Emiilia
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901291669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901291669
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten turvallinen lääkehoito toteutuu Rauman Terveyspalveluiden osastoilla sairaanhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tilaajalle ajankohtaista tietoa osastojen sairaanhoitajien turvallisen lääkehoidon osaamisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Rauman Terveyspalveluiden osastojen T1, T2 ja T3 sairaanhoitajat (N=58). Aineisto kerättiin valmiilla mittarilla, jonka Lissu Heinilä oli laatinut tutkiessaan lääkehoidon turvallisuutta kotihoidossa. Heinilältä on saatu lupa käyttää ja muokata mittaria, johon lisättiin muutama kysymys tilaajan toiveesta. Kyselyyn vastattiin e-lomakeohjelmassa sähköisesti. Vastausprosentiksi tuli 31% (n=18). Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentteina, lukuina ja kaavioina.
Tulosten mukaan lääkehoitosuunnitelman osio osastoilla toteutui pääosin hyvin ja sairaanhoitajat tietävät, mitä työyksikön lääkehoitosuunnitelma pitää sisällään. Työyksi-köissä oli epäselvyyttä siitä, miten esimies arvioi lääkehoidon turvallisuutta ja toteutuuko se työyksikön ohjeiden mukaisesti. Melkein puolet sairaanhoitajista olivat sitä mieltä, että työyksikössä ei ole ohjeita potilaan lääkehoidon turvaamiseen apteekin ollessa kiinni. Tulosten mukaan lääkehoidon kirjaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sekä vaaratapahtuman sattuessa potilaan oikeudet olivat osalle sairaanhoitajista epäselviä.
Tulosten mukaan lääkehoidon turvallisuutta ei pysty luotettavasti arvioimaan pienen vastausprosentin vuoksi, mutta vastausten perusteella lääkehoidon turvallisuus näiden vastaajien osalta toteutuu hyvin. Kehitettävää tulosten mukaan löytyy työyksikön ohjeistuksista koskien potilaan ja omaisten ohjausta lääkehoidossa, lääkehoidon kirjaamisesta ja potilaan neuvonnassa Kanta-palvelun käytöstä.
Jatkotutkimushaasteena mittaria voisi käyttää uudelleen esimerkiksi henkilökunnan lisäkoulutuksen jälkeen ja verrata tuloksia keskenään. Mittaria voisi käyttää myös muissa terveydenhuollon yksiköissä, joissa lääkehoito on isossa roolissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Rauman Terveyspalveluiden osastojen T1, T2 ja T3 sairaanhoitajat (N=58). Aineisto kerättiin valmiilla mittarilla, jonka Lissu Heinilä oli laatinut tutkiessaan lääkehoidon turvallisuutta kotihoidossa. Heinilältä on saatu lupa käyttää ja muokata mittaria, johon lisättiin muutama kysymys tilaajan toiveesta. Kyselyyn vastattiin e-lomakeohjelmassa sähköisesti. Vastausprosentiksi tuli 31% (n=18). Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentteina, lukuina ja kaavioina.
Tulosten mukaan lääkehoitosuunnitelman osio osastoilla toteutui pääosin hyvin ja sairaanhoitajat tietävät, mitä työyksikön lääkehoitosuunnitelma pitää sisällään. Työyksi-köissä oli epäselvyyttä siitä, miten esimies arvioi lääkehoidon turvallisuutta ja toteutuuko se työyksikön ohjeiden mukaisesti. Melkein puolet sairaanhoitajista olivat sitä mieltä, että työyksikössä ei ole ohjeita potilaan lääkehoidon turvaamiseen apteekin ollessa kiinni. Tulosten mukaan lääkehoidon kirjaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sekä vaaratapahtuman sattuessa potilaan oikeudet olivat osalle sairaanhoitajista epäselviä.
Tulosten mukaan lääkehoidon turvallisuutta ei pysty luotettavasti arvioimaan pienen vastausprosentin vuoksi, mutta vastausten perusteella lääkehoidon turvallisuus näiden vastaajien osalta toteutuu hyvin. Kehitettävää tulosten mukaan löytyy työyksikön ohjeistuksista koskien potilaan ja omaisten ohjausta lääkehoidossa, lääkehoidon kirjaamisesta ja potilaan neuvonnassa Kanta-palvelun käytöstä.
Jatkotutkimushaasteena mittaria voisi käyttää uudelleen esimerkiksi henkilökunnan lisäkoulutuksen jälkeen ja verrata tuloksia keskenään. Mittaria voisi käyttää myös muissa terveydenhuollon yksiköissä, joissa lääkehoito on isossa roolissa.