Palautteen antaminen monikulttuuristuvassa työyhteisössä : Case-yritys: Osuuskauppa Hämeenmaa
Koskinen, Saara (2010)
Koskinen, Saara
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005098478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005098478
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee palautteen antamista monikulttuuristuvassa työyhteisössä. Opinnäytetyön tarkoituksena on suuntaa antavasti selvittää, millainen case-yrityksen palautekulttuurin nykytila on ja mitä vaikutuksia henkilöstön monikulttuuristumisella palautteen antamiseen on. Case-yrityksenä on Osuuskauppa Hämeenmaa.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee palautteen antamisen teoriaa sekä sitä, mitä seikkoja palautteen antamisessa on otettava huomioon henkilöstön monikulttuuristuessa. Suomalainen palautteenantokulttuuri perustuu pitkälti sille, että palautetta annetaan harvoin ja sekin on yleensä negatiivista. Ulkomaalaistaustaiselle työntekijälle tällainen vaisu palautteenantotyyli voi tulla shokkina.
Tutkimus tehtiin kahdessa osassa hyödyntäen sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmetodia. Esimiehet haastateltiin ja heidän alaisilleen jaettiin täytettäväksi tutkimuslomake. Kyselyllä sekä haastattelulla kartoitettiin sitä, miten palautteen antaminen on hoidettu organisaatiossa ja miten tutkittavat ovat kokeneet sen onnistuneen. Lisäksi selvitettiin, miten ulkomaalaistaustaiset työntekijät on otettu huomioon palautteen antamisessa.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että esimiehet ovat teoriatasolla hyvin perillä siitä, mitä hyvä palautteen antaminen on ja miten se toimii. Käytännön toteutus kuitenkin tuottaa jonkin verran vaikeuksia suuressa työyhteisössä ja sen vuoksi moni alaisista onkin kokenut, ettei saa palautetta riittävästi. Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä palautteenantoprosessissa käsitellään samalla tavalla kuin ketä tahansa suomalaisistakin työntekijöistä, mikä on toistaiseksi toimiva malli. Kaikki kyselyyn vastanneet ulkomaalaistaustaiset ovat asuneet Suomessa keski-määrin 15 vuotta ja sen vuoksi integroituneet hyvin myös työyhteisöön. Tulevaisuudessa kuitenkin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrän ennustetaan lisääntyvän työyhteisössä, mikä osaltaan murtanee perinteistä organisaatiokulttuuria ja näin aiheuttanee muutoksia myös palautteenantoprosessiin.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee palautteen antamisen teoriaa sekä sitä, mitä seikkoja palautteen antamisessa on otettava huomioon henkilöstön monikulttuuristuessa. Suomalainen palautteenantokulttuuri perustuu pitkälti sille, että palautetta annetaan harvoin ja sekin on yleensä negatiivista. Ulkomaalaistaustaiselle työntekijälle tällainen vaisu palautteenantotyyli voi tulla shokkina.
Tutkimus tehtiin kahdessa osassa hyödyntäen sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmetodia. Esimiehet haastateltiin ja heidän alaisilleen jaettiin täytettäväksi tutkimuslomake. Kyselyllä sekä haastattelulla kartoitettiin sitä, miten palautteen antaminen on hoidettu organisaatiossa ja miten tutkittavat ovat kokeneet sen onnistuneen. Lisäksi selvitettiin, miten ulkomaalaistaustaiset työntekijät on otettu huomioon palautteen antamisessa.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että esimiehet ovat teoriatasolla hyvin perillä siitä, mitä hyvä palautteen antaminen on ja miten se toimii. Käytännön toteutus kuitenkin tuottaa jonkin verran vaikeuksia suuressa työyhteisössä ja sen vuoksi moni alaisista onkin kokenut, ettei saa palautetta riittävästi. Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä palautteenantoprosessissa käsitellään samalla tavalla kuin ketä tahansa suomalaisistakin työntekijöistä, mikä on toistaiseksi toimiva malli. Kaikki kyselyyn vastanneet ulkomaalaistaustaiset ovat asuneet Suomessa keski-määrin 15 vuotta ja sen vuoksi integroituneet hyvin myös työyhteisöön. Tulevaisuudessa kuitenkin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrän ennustetaan lisääntyvän työyhteisössä, mikä osaltaan murtanee perinteistä organisaatiokulttuuria ja näin aiheuttanee muutoksia myös palautteenantoprosessiin.