Kenttäkoulutussuunnitelma Ravintolakolmio-ryhmälle
Keskinen, Joonas; Löfman, Anders (2010)
Keskinen, Joonas
Löfman, Anders
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410373
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella Ravintolakolmio-ryhmälle kenttäkoulutusohjelma. Viitekehyksen aihealueena toimii sitoutumiseen, motivaatioon, itsensä kehittämiseen ja perehdytykseen liittyvää teoriaa. Kun osaava ihminen sitoutuu työhönsä, työnantaja on onnistunut henkilöstöstrategiassaan. Sitoutunut ihminen tuottaa parempaa työtä ja vaatii myös vähemmän seurantaa ja ohjaamista, sillä he kokevat yrityksen edun omaksi edukseen. Itsensä kehittäminen ja etenemisen tuoma uramahdollisuus tulee olla työntekijän painavimmat perusteet hakeutua kenttäkoulutusohjelmaan.
Ravintola-alan työvoimatilanne tulee vastaisuudessa olemaan haastava. Tästä syystä hyviä työntekijöitä on syytä sitouttaa yritykseen ja motivoida työhönsä. Kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen ovat hyviä keinoja sitouttaa ja motivoida työntekijöitä.
Projekti eli empiirinen osa on ”Uraputkikoulutukseksi” nimitetyt neljä erilaista manuaalia (liitteet 4-7). Koulutuksien suunnittelussa hyödynnettiin Ravintolakolmio-ryhmän eri liikeideoita. Kenttäkoulutuksien sisältö valmentaa työntekijää vuoropäälliköksi, vuoromestariksi, ravintolapäälliköksi tai keittiömestariksi noin kahdessa vuodessa. Opittavat ovat jaettu kahteen aihepiiriin, perustuen johtamiseen liittyvään teoriaan. Ammattitaidon parantaminen tarkoittaa manuaalista työtä ja henkisen kapasiteetin kasvattaminen työntekijän kokonaisvaltaista kehittymistä esimiehenä. Työntekijän suoritettua Uraputkikoulutus hänelle tarjotaan töitä tilanteen mukaan Ryhmän ravintoloista.
Onnistuminen varmistetaan jatkuvan ohjaamisen avulla. Koulutuksen rakenne toteuttaa Demingin laatuympyrää henkilökohtaisella tasolla. Keskeinen osa tavoitteellista oppimisprosessia on itsearviointi. Yhtenä tavoitteena on nähdä itsensä toimijana ja hahmottaa oman tekemisensä merkitys organisaatiotasolla. Lisäksi itsearvioinnin tarkoitus on virittää kenttäkoulutuksen työntekijän halu ymmärtää mitä hän on oppimassa sekä ottamaan vastuuta oppimisestaan.
Opinnäytetyö aloitettiin syksyllä 2008. Tuolloin ravintola-alalla oli paljon avoimia työvuoroja, ja hyvien työntekijöiden pula oli havaittavissa. Tämän päivän tehokkuustavoitteet eivät kuitenkaan palvele Uraputken mallista koulutusrakennetta. Asetettuihin tavoitteisiin kuulunut eri liikeideoiden hyödyntäminen muodostui opinnäytetyön lopputuloksen kannalta mahdottomuudeksi. Koulutussisältöä voidaan kuitenkin tulevaisuudessa hyödyntää hieman räätälöidyllä mallilla.
Ravintola-alan työvoimatilanne tulee vastaisuudessa olemaan haastava. Tästä syystä hyviä työntekijöitä on syytä sitouttaa yritykseen ja motivoida työhönsä. Kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen ovat hyviä keinoja sitouttaa ja motivoida työntekijöitä.
Projekti eli empiirinen osa on ”Uraputkikoulutukseksi” nimitetyt neljä erilaista manuaalia (liitteet 4-7). Koulutuksien suunnittelussa hyödynnettiin Ravintolakolmio-ryhmän eri liikeideoita. Kenttäkoulutuksien sisältö valmentaa työntekijää vuoropäälliköksi, vuoromestariksi, ravintolapäälliköksi tai keittiömestariksi noin kahdessa vuodessa. Opittavat ovat jaettu kahteen aihepiiriin, perustuen johtamiseen liittyvään teoriaan. Ammattitaidon parantaminen tarkoittaa manuaalista työtä ja henkisen kapasiteetin kasvattaminen työntekijän kokonaisvaltaista kehittymistä esimiehenä. Työntekijän suoritettua Uraputkikoulutus hänelle tarjotaan töitä tilanteen mukaan Ryhmän ravintoloista.
Onnistuminen varmistetaan jatkuvan ohjaamisen avulla. Koulutuksen rakenne toteuttaa Demingin laatuympyrää henkilökohtaisella tasolla. Keskeinen osa tavoitteellista oppimisprosessia on itsearviointi. Yhtenä tavoitteena on nähdä itsensä toimijana ja hahmottaa oman tekemisensä merkitys organisaatiotasolla. Lisäksi itsearvioinnin tarkoitus on virittää kenttäkoulutuksen työntekijän halu ymmärtää mitä hän on oppimassa sekä ottamaan vastuuta oppimisestaan.
Opinnäytetyö aloitettiin syksyllä 2008. Tuolloin ravintola-alalla oli paljon avoimia työvuoroja, ja hyvien työntekijöiden pula oli havaittavissa. Tämän päivän tehokkuustavoitteet eivät kuitenkaan palvele Uraputken mallista koulutusrakennetta. Asetettuihin tavoitteisiin kuulunut eri liikeideoiden hyödyntäminen muodostui opinnäytetyön lopputuloksen kannalta mahdottomuudeksi. Koulutussisältöä voidaan kuitenkin tulevaisuudessa hyödyntää hieman räätälöidyllä mallilla.