Kuntoutustyöryhmä perheiden arjen helpottajana : Opinnäytetyö Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa 2007-2011 -hankkeeseen
Mäkilä, Noora; Suurinkeroinen, Niina (2010)
Mäkilä, Noora
Suurinkeroinen, Niina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811692
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutusta saavien lasten perheiden kokemuksia ja
parannusehdotuksia liittyen asuinpaikkakuntansa kuntoutusjärjestelmään. Opinnäytetyömme on osa
Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa 2007–2011 -hanketta, joka
pyrkii luomaan uusia kuntoutuskäytänteitä helpottaakseen perheiden arkea. Hanke koostuu kymmenestä
osahankkeesta, joista yhteen opinnäytetyömme keskittyi. Kyseisen osahankkeen tarkoituksena on ollut
kehittää toimiva kuntoutustyöryhmä paikkakunnalle. Hanketta koordinoi Vajaaliikkeisten kunto ry ja
rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
Opinnäytetyömme noudatti laadullisen tutkimuksen periaatteita. Aineistonkeruumenetelmänä
käytimme teemahaastattelua, jonka teemat tahto, tottumus, suorituskyky ja ympäristö nousivat
Inhimillisen toiminnan mallista, joka oli yksi käyttämistämme teorioista. Taustateorioina käytimme
myös toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (ICF), Hyvän
kuntoutuksen periaatteita sekä hankkeen tavoitteita. Haastattelimme kolmea erityistä tukea tarvitsevan
lapsen vanhempaa. Analysoimme haastattelut abduktiivisesti teemoittelemalla. Lisäksi keräsimme
tietoa haastattelemalla paikkakunnan kuntoutusohjaajaa.
Tuloksista ilmenee, että perheet ovat pääosin tyytyväisiä kuntoutuksen järjestämiseen
paikkakunnallaan. Kuntoutustyöryhmän järjestämisen ansiosta yhteydenpito lapsen kuntoutuksesta
vastaavien työntekijöiden välillä on sujuvampaa. Vanhemmat kokevat tulevansa kuulluiksi lastaan
koskevissa asioissa. Työntekijöiden panos, joustavuus ja lapsilähtöisyys saavat kiitosta. Lapsen terapiat
on järjestetty siten, että ne kuluttavat mahdollisimman vähän perheen voimavaroja. Byrokratian
haastavuus ja vaativuus nousivat vanhempien haastatteluissa voimavaroja eniten kuluttaviksi asioiksi.
Tulosten perustella voidaan päätellä, että kuntoutustyöryhmän perustaminen paikkakunnalle on
helpottanut perheiden arkea ja vähentänyt heidän taakkaansa. Hankkeen periaatteet näkyvät
kuntoutuksen kehittämisessä ja järjestämisessä. Perheiden näkökulmasta byrokratiajärjestelmän
keventäminen olisi ensiarvoisen tärkeää.
parannusehdotuksia liittyen asuinpaikkakuntansa kuntoutusjärjestelmään. Opinnäytetyömme on osa
Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa 2007–2011 -hanketta, joka
pyrkii luomaan uusia kuntoutuskäytänteitä helpottaakseen perheiden arkea. Hanke koostuu kymmenestä
osahankkeesta, joista yhteen opinnäytetyömme keskittyi. Kyseisen osahankkeen tarkoituksena on ollut
kehittää toimiva kuntoutustyöryhmä paikkakunnalle. Hanketta koordinoi Vajaaliikkeisten kunto ry ja
rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
Opinnäytetyömme noudatti laadullisen tutkimuksen periaatteita. Aineistonkeruumenetelmänä
käytimme teemahaastattelua, jonka teemat tahto, tottumus, suorituskyky ja ympäristö nousivat
Inhimillisen toiminnan mallista, joka oli yksi käyttämistämme teorioista. Taustateorioina käytimme
myös toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (ICF), Hyvän
kuntoutuksen periaatteita sekä hankkeen tavoitteita. Haastattelimme kolmea erityistä tukea tarvitsevan
lapsen vanhempaa. Analysoimme haastattelut abduktiivisesti teemoittelemalla. Lisäksi keräsimme
tietoa haastattelemalla paikkakunnan kuntoutusohjaajaa.
Tuloksista ilmenee, että perheet ovat pääosin tyytyväisiä kuntoutuksen järjestämiseen
paikkakunnallaan. Kuntoutustyöryhmän järjestämisen ansiosta yhteydenpito lapsen kuntoutuksesta
vastaavien työntekijöiden välillä on sujuvampaa. Vanhemmat kokevat tulevansa kuulluiksi lastaan
koskevissa asioissa. Työntekijöiden panos, joustavuus ja lapsilähtöisyys saavat kiitosta. Lapsen terapiat
on järjestetty siten, että ne kuluttavat mahdollisimman vähän perheen voimavaroja. Byrokratian
haastavuus ja vaativuus nousivat vanhempien haastatteluissa voimavaroja eniten kuluttaviksi asioiksi.
Tulosten perustella voidaan päätellä, että kuntoutustyöryhmän perustaminen paikkakunnalle on
helpottanut perheiden arkea ja vähentänyt heidän taakkaansa. Hankkeen periaatteet näkyvät
kuntoutuksen kehittämisessä ja järjestämisessä. Perheiden näkökulmasta byrokratiajärjestelmän
keventäminen olisi ensiarvoisen tärkeää.