Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Suomalaisen sarjakuvan kansainvälinen markkinointi
Huitula, Kristian (2010)
Huitula, Kristian
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811711
Tiivistelmä
Suomalaisen sarjakuvan kansainvälistyminen on varsin uusi ilmiö. Tove ja Lars Janssonin Muumia lukuunottamatta varsinainen kansainvälistymisilmiö on koettu vasta 2000-luvulla, jolloin useiden suomalaisen nykysarjakuvan tekijöiden teoksia on alettu julkaista Suomen ulkopuolella. Koska suomalaisen sarjakuvan kansainvälistyminen on aiemmin ollut vähäistä, Muumia lukuun ottamatta lähestulkoon olematonta, on ymmärrettävää, ettei aihetta ole aiemmin edes tarkemmin tutkittu.
Tässä kehityshanketyössä olen pyrkinyt selvittämään syitä tähän uuteen kansainvälistymisilmiöön sekä sen taustaa ja merkitystä. Tärkeässä osassa kehityshankkeessa on ollut suomalaisten sarjakuvantekijöiden haastattelu. Haastattelussa on mukana merkittävä osa suomalaisista sarjakuvantekijöistä, joiden teoksia on julkaistu ulkomailla, sekä muutamia muita sarjakuvan kansainvälistämistoiminnassa mukana olleita ja asiaan liittyviä avainhenkilöitä. Haastattelu onkin ainutlaatuinen kooste tietoa, jota ei ole aiemmin koottu yhteen.
Kehityshanketyön käytännön sovellusta edustaa Fantacore Median julkaisema sarjakuva-albumisarja Oni Kudaki. Haastattelussa esiin tulleita näkökohtia on käytetty tutkimuksellisena lähtökohtana analysoitaessa toimenpiteitä joita tulisi ottaa huomioon sarjakuvan kansainvälisessä markkinoinnissa. Hanketyössä tarkastelen myös muita sarjakuvan markkinoinnin näkökulmia, kuten internetin ja sosiaalisen median mahdollisuuksia, erityistarkastelussa on mm. YouTubeen toteutettu Oni Kudaki -promotraileri.
Kehityshankkeen loppupäätelmänä voidaan pitää sitä, että vaikka 2000-luvulla suomalainen sarjakuva onkin ennennäkemättömällä tavalla puskenut itsensä läpi ulkomaanmarkkinoille, ei voida vielä puhua taloudellisesta menestyksestä, vaan merkitys on ollut ennenkaikkea taiteellinen. Julkaistut teokset ovat myös enimmäkseen edustaneet ns. ”kokeellista” nykysarjakuvaa, jolla ei välttämättä pystytä tavoittamaankaan kovin laajaa yleisöä. Myöskään markkinointityö ei ole ollut organisaatiotasolla keskitettyä, vaan siitä ovat vastanneet lähinnä sarjakuvantekijät itse, harvojen muiden toimijoiden avustamana. Julkaisut on myös enimmäkseen julkaistu ulkomailla pienten kustantamoiden kautta.
Oni Kudaki -sarjakuvan markkinointihankkeen näkökulmasta voidaan todeta, että se edustaa eri tyylilajia kuin valtaosa esiintuoduista julkaisuista. Siitä johtuen varsinaisia synergiaetuja ei välttämättä ole, mikä mahdollisesti vaatii markkinointia eri lähtökohdista ja eri kohderyhmälle. Oni Kudakin vahvuutena puolestaan on sen tapa yhdistää taide- ja viihdesarjakuva, mikä antaa sille potentiaalia myös kaupallisessa merkityksessä.
Tässä kehityshanketyössä olen pyrkinyt selvittämään syitä tähän uuteen kansainvälistymisilmiöön sekä sen taustaa ja merkitystä. Tärkeässä osassa kehityshankkeessa on ollut suomalaisten sarjakuvantekijöiden haastattelu. Haastattelussa on mukana merkittävä osa suomalaisista sarjakuvantekijöistä, joiden teoksia on julkaistu ulkomailla, sekä muutamia muita sarjakuvan kansainvälistämistoiminnassa mukana olleita ja asiaan liittyviä avainhenkilöitä. Haastattelu onkin ainutlaatuinen kooste tietoa, jota ei ole aiemmin koottu yhteen.
Kehityshanketyön käytännön sovellusta edustaa Fantacore Median julkaisema sarjakuva-albumisarja Oni Kudaki. Haastattelussa esiin tulleita näkökohtia on käytetty tutkimuksellisena lähtökohtana analysoitaessa toimenpiteitä joita tulisi ottaa huomioon sarjakuvan kansainvälisessä markkinoinnissa. Hanketyössä tarkastelen myös muita sarjakuvan markkinoinnin näkökulmia, kuten internetin ja sosiaalisen median mahdollisuuksia, erityistarkastelussa on mm. YouTubeen toteutettu Oni Kudaki -promotraileri.
Kehityshankkeen loppupäätelmänä voidaan pitää sitä, että vaikka 2000-luvulla suomalainen sarjakuva onkin ennennäkemättömällä tavalla puskenut itsensä läpi ulkomaanmarkkinoille, ei voida vielä puhua taloudellisesta menestyksestä, vaan merkitys on ollut ennenkaikkea taiteellinen. Julkaistut teokset ovat myös enimmäkseen edustaneet ns. ”kokeellista” nykysarjakuvaa, jolla ei välttämättä pystytä tavoittamaankaan kovin laajaa yleisöä. Myöskään markkinointityö ei ole ollut organisaatiotasolla keskitettyä, vaan siitä ovat vastanneet lähinnä sarjakuvantekijät itse, harvojen muiden toimijoiden avustamana. Julkaisut on myös enimmäkseen julkaistu ulkomailla pienten kustantamoiden kautta.
Oni Kudaki -sarjakuvan markkinointihankkeen näkökulmasta voidaan todeta, että se edustaa eri tyylilajia kuin valtaosa esiintuoduista julkaisuista. Siitä johtuen varsinaisia synergiaetuja ei välttämättä ole, mikä mahdollisesti vaatii markkinointia eri lähtökohdista ja eri kohderyhmälle. Oni Kudakin vahvuutena puolestaan on sen tapa yhdistää taide- ja viihdesarjakuva, mikä antaa sille potentiaalia myös kaupallisessa merkityksessä.