Geologisesti arvokkaat kallioperäkohteet verkkopalveluna
Saarinen, Helena (2010)
Saarinen, Helena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060511538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060511538
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli suunnitella geologisesti arvokkaiden kallioperäkohteiden verkkopalvelulle käyttöliittymä ja toteuttaa suunnitelman perusteella palvelusta prototyyppi. Samalla tutkittiin myös, miten paikkatietoa sisältäviä kohdetietojen voidaan esittää ja hyödyntää matkapuhelimissa.
Verkkopalvelun on tarkoitus palvella internetverkossa geologiasta kiinnostuneita matkailijoita, geologian alan opiskelijoita, vierailevia geologeja, kuntien matkailu- ja koulutoimia, luolaharrastajia ja ympäristöviranomaisia. Yhtenä tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tietämystä geologiasta ja tuoda aihepiiriä esille mielenkiintoisen verkkopalvelun avulla.
Projektin aikana tutustuttiin käyttäjäkeskeiseen suunnitteluprosessiin ja sovellettiin mahdollisuuksien mukaan näitä käytäntöjä palvelun suunnittelun eri vaiheissa. Verkkopalvelun osaksi suunniteltiin karttapalvelu, jossa kohdetiedot on viety Google Maps -kartan päälle. Kohdetiedot muunnettiin MySQL-tiedokannasta dynaamisesti PHP-ohjelmalla KML- ja GeoRSS-formaattiin, josta ne vietiin edelleen Google Maps -ohjelmointirajapintaa hyödyntäen Google-kartalle. KML-, LMX- ja GeoRSS-formaatit ovat XML-standardia, joten niitä voidaan hyödyntää tämän projektin menetelmän lisäksi useilla muilla tavoilla. Aineistosta toteutettuja formaatteja testattiin projektin aikana myös matkapuhelinten ilmaisilla karttasovelluksilla ja iGoogle-työpöytäsovelluksessa. Käyttöliittymän prototyyppi toteutettiin Joomla-julkaisujärjestelmällä, johon liitettiin HTML-tekniikalla Google-kartat.
Käyttöliittymän prototyyppiä testattiin pienellä mutta tarkoituksellisen heterogeenisella testiryhmällä. Tavoitteena oli saada tietoa käytön helppoudesta, kiinnostavuudesta ja käyttäjien yleisestä kyvystä käyttää matkapuhelimeen ladattavia aineistoja. Suunnitelmaa muutettiin suunnitteluprosessin aikana iterointikierrosten tuottaman tiedon pohjalta, ja testiryhmältä tuli hyviä kehitysehdotuksia esimerkiksi karttapalveluun ja kohdetietojen lataukseen. Testauksen tuottaman tiedon ja kritiikin vaikutus käyttöliittymän kehitykseen oli myönteinen.
Verkkopalvelun on tarkoitus palvella internetverkossa geologiasta kiinnostuneita matkailijoita, geologian alan opiskelijoita, vierailevia geologeja, kuntien matkailu- ja koulutoimia, luolaharrastajia ja ympäristöviranomaisia. Yhtenä tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tietämystä geologiasta ja tuoda aihepiiriä esille mielenkiintoisen verkkopalvelun avulla.
Projektin aikana tutustuttiin käyttäjäkeskeiseen suunnitteluprosessiin ja sovellettiin mahdollisuuksien mukaan näitä käytäntöjä palvelun suunnittelun eri vaiheissa. Verkkopalvelun osaksi suunniteltiin karttapalvelu, jossa kohdetiedot on viety Google Maps -kartan päälle. Kohdetiedot muunnettiin MySQL-tiedokannasta dynaamisesti PHP-ohjelmalla KML- ja GeoRSS-formaattiin, josta ne vietiin edelleen Google Maps -ohjelmointirajapintaa hyödyntäen Google-kartalle. KML-, LMX- ja GeoRSS-formaatit ovat XML-standardia, joten niitä voidaan hyödyntää tämän projektin menetelmän lisäksi useilla muilla tavoilla. Aineistosta toteutettuja formaatteja testattiin projektin aikana myös matkapuhelinten ilmaisilla karttasovelluksilla ja iGoogle-työpöytäsovelluksessa. Käyttöliittymän prototyyppi toteutettiin Joomla-julkaisujärjestelmällä, johon liitettiin HTML-tekniikalla Google-kartat.
Käyttöliittymän prototyyppiä testattiin pienellä mutta tarkoituksellisen heterogeenisella testiryhmällä. Tavoitteena oli saada tietoa käytön helppoudesta, kiinnostavuudesta ja käyttäjien yleisestä kyvystä käyttää matkapuhelimeen ladattavia aineistoja. Suunnitelmaa muutettiin suunnitteluprosessin aikana iterointikierrosten tuottaman tiedon pohjalta, ja testiryhmältä tuli hyviä kehitysehdotuksia esimerkiksi karttapalveluun ja kohdetietojen lataukseen. Testauksen tuottaman tiedon ja kritiikin vaikutus käyttöliittymän kehitykseen oli myönteinen.