Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Tradenomien osaaminen 2010 ja 2003
Vierikko, Reeta (2010)
Vierikko, Reeta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811670
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden tra-denomien osaamisen ja työelämätaitojen tasoa. Lisäksi tutkittiin mitä taitoja työnantaja pitää tärkeinä työssä suoriutumisen kannalta. Tämä tutkimus oli seurantatutkimus loppuvuonna 2003 tehdylle vastaavalle tutkimukselle, joka oli osa Luola 1-projektia, joka käynnisti liiketalouden koulutusohjelman muutostyön vuonna 2005. Työn tilaajana oli liiketalouden koulutusohjelman koulutuspäällikkö Tiina Lindberg.
Työn teoriaosuudessa tarkastellaan Eurooppalaisen tutkintojen ja opintojen yhteisen viitekehyk-sen (EQF) vaikutuksia Suomalaiseen ammattikorkeakoulutukseen. Lisäksi tarkastellaan toimin-taympäristön muutoksia (aikakaudet ja megatrendit) ja niiden vaikutusta organisaatioiden toi-mintaan. Kolmantena asiana tarkastellaan kvalifikaatioiden, kompetenssinen ja asiantuntijuu-den eri tasoja ja niiden merkitystä ammattitaidon ja työelämävalmiuksien kehittymiseen. Lisäksi käydään läpi liiketalouden koulutusohjelman opintosuunnitelman rakennetta ja liiketalouden tradenominen kompetenssien muodostumista Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Kohderyhmänä oli 156 Pirkanmaalaista yritystä, jotka ovat työllistäneet TAMKista valmistuneita tradenomeja tai tradenomiharjoitteli-joita. Kyselyyn tuli 37 vastausta. Tutkimuksessa käytettiin aikaisemman vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen kyselylomaketta muutamiin lisäyksin. Lisäykset koskivat mm sähköistä kaupan-käyntiä ja – medioita, laatuajattelua, ja kestävää kehitystä. Tutkimuksen tuloksia vertailtiin kes-kiarvojen avulla suhteessa toisiinsa ja suhteessa aikaisempiin vastauksiin. Uusia kysymyksiä arvioitiin niiden osaamisen tärkeyden mukaan ja suhteessa tradenomien / harjoittelijoiden osaamisen tasoon.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että työnantajan mukaan tärkeimmiksi tutkituiksi osaamisen osakokonaisuuksiksi nousivat oppimisvalmiudet, henkilökohtaiset ominaisuudet ja yhteistyötai-dot. Tradenomien ja/tai harjoittelijoiden osaamisen taso ylitti työnantajien odotukset alan osaa-misen osakokonaisuudessa. Suurin ero osaamisen tason ja osaamisen tärkeyden välillä oli neu-vottelutaidoissa, taidoissa arvioida oman osaamisen riittävyyttä ja taitoa hyödyntää palautetta omien taitojen kehittämisessä. Uuden tutkimukset tulokset olivat kautta linjan hieman huonom-mat verrattuna vuoden 2003 tutkimukseen. Tähän saattaa olla syynä, että mukana oli myös opiskelijoita, joiden opinnot olivat vielä kesken.
Yksi tapa nostaa opiskelijoiden osaamisen tasoa voisi olla reflektoinnin lisääminen. Keskustelu ja rehellinen arviointi laajentaa opitun ymmärtämistä ja syvennetään osaamisen tasoa. Yhteis-työtaitoja, kuten neuvottelu, keskustelu- ja kuuntelutaitoja voitaisiin kehittää lisäämällä eri koulutusalojen välistä yhteistyötä ja yhteisiä projekteja. Tämä myös lisäisi oppilaiden ymmärrystä ympäristön kompleksisuudesta ja syy- ja seuraussuhteista organisaatioissa. Työharjoittelun tulisi olla riittävän haastava, jotta opiskelijat voisivat paremmin yhdistää teorian ja käytännön
Työn teoriaosuudessa tarkastellaan Eurooppalaisen tutkintojen ja opintojen yhteisen viitekehyk-sen (EQF) vaikutuksia Suomalaiseen ammattikorkeakoulutukseen. Lisäksi tarkastellaan toimin-taympäristön muutoksia (aikakaudet ja megatrendit) ja niiden vaikutusta organisaatioiden toi-mintaan. Kolmantena asiana tarkastellaan kvalifikaatioiden, kompetenssinen ja asiantuntijuu-den eri tasoja ja niiden merkitystä ammattitaidon ja työelämävalmiuksien kehittymiseen. Lisäksi käydään läpi liiketalouden koulutusohjelman opintosuunnitelman rakennetta ja liiketalouden tradenominen kompetenssien muodostumista Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Kohderyhmänä oli 156 Pirkanmaalaista yritystä, jotka ovat työllistäneet TAMKista valmistuneita tradenomeja tai tradenomiharjoitteli-joita. Kyselyyn tuli 37 vastausta. Tutkimuksessa käytettiin aikaisemman vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen kyselylomaketta muutamiin lisäyksin. Lisäykset koskivat mm sähköistä kaupan-käyntiä ja – medioita, laatuajattelua, ja kestävää kehitystä. Tutkimuksen tuloksia vertailtiin kes-kiarvojen avulla suhteessa toisiinsa ja suhteessa aikaisempiin vastauksiin. Uusia kysymyksiä arvioitiin niiden osaamisen tärkeyden mukaan ja suhteessa tradenomien / harjoittelijoiden osaamisen tasoon.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että työnantajan mukaan tärkeimmiksi tutkituiksi osaamisen osakokonaisuuksiksi nousivat oppimisvalmiudet, henkilökohtaiset ominaisuudet ja yhteistyötai-dot. Tradenomien ja/tai harjoittelijoiden osaamisen taso ylitti työnantajien odotukset alan osaa-misen osakokonaisuudessa. Suurin ero osaamisen tason ja osaamisen tärkeyden välillä oli neu-vottelutaidoissa, taidoissa arvioida oman osaamisen riittävyyttä ja taitoa hyödyntää palautetta omien taitojen kehittämisessä. Uuden tutkimukset tulokset olivat kautta linjan hieman huonom-mat verrattuna vuoden 2003 tutkimukseen. Tähän saattaa olla syynä, että mukana oli myös opiskelijoita, joiden opinnot olivat vielä kesken.
Yksi tapa nostaa opiskelijoiden osaamisen tasoa voisi olla reflektoinnin lisääminen. Keskustelu ja rehellinen arviointi laajentaa opitun ymmärtämistä ja syvennetään osaamisen tasoa. Yhteis-työtaitoja, kuten neuvottelu, keskustelu- ja kuuntelutaitoja voitaisiin kehittää lisäämällä eri koulutusalojen välistä yhteistyötä ja yhteisiä projekteja. Tämä myös lisäisi oppilaiden ymmärrystä ympäristön kompleksisuudesta ja syy- ja seuraussuhteista organisaatioissa. Työharjoittelun tulisi olla riittävän haastava, jotta opiskelijat voisivat paremmin yhdistää teorian ja käytännön