Huumaus- ja lääkeaineiden kvantitatiivinen määrittäminen veritäplänäytteistä - menetelmän kehittäminen ja validointi
Uusivirta, Hannu (2010)
Uusivirta, Hannu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061412167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061412167
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Päihdeanalytiikan yksikössä. Työn tavoitteena oli kehittää uusi menetelmä huumaus- ja lääkeaineiden kvantitatiivista määritystä varten veritäplänäytteistä. Kehitetylle menetelmälle suoritettiin täysvalidointi.
Menetelmän kehittelyn alkuvaiheessa analysoitavia yhdisteitä oli kahdeksan. Kehittämisvaiheen tärkeimpiä kokeiluja olivat eri uuttoliuottimet, puskuriliuokset ja liuottimet, joihin haihdutusjäännös liuotettiin. Kun menetelmä oli saatu toimivaksi, lisättiin 17 yhdistettä, minkä jälkeen analysoitavien yhdisteiden määräksi tuli 25. Sisäisiä standardeja oli 16. Validointivaiheessa tutkittiin lineaarisuutta, määritysrajaa, toistettavuutta, uuton saantoa, derivatisoinnin stabiilisuutta ja mittausepävarmuutta.
Menetelmällä analysoitavat yhdisteet jakautuivat kahteen pääryhmään: lääkeaineisiin sekä huumausaineisiin ja muutamiin niistä tehtyihin lääkejohdannaisiin. Lääkeaineisiin kuului 10 bentsodiatsepiinia ja kaksi niiden kaltaista lääkeainetta. Huumausaineisiin kuuluivat amfetamiini ja sen johdannaiset, THC ja sen aineenvaihduntatuote THC-COOH, opioidit ja kokaiini.
Näytteiden esikäsittelyssä pilkotuista veritäplistä analysoitavat yhdisteet uutettiin butyyliasetaattiin emäksisissä olosuhteissa. Uuton jälkeen uuttoliuotin jaettiin kahteen osaan. Eroteltu liuotin haihdutettiin ja haihdutusjäännös liuotettiin butyyliasetaatin ja asetonitriilin seokseen. Lopuksi suoritettiin derivatisointi MSTFA:lla tai MTBSTFA:lla. Näytteiden analysointi suoritettiin kaasukromatografi-massaspektrometrilla SIM-menetelmää käyttäen.
THC-COOH, tramadoli ja tsolpideemi voidaan analysoida vain semikvantitatiivisesti, koska ne eivät täyttäneet kaikkia kvantitatiivisen määrityksen kriteerejä. MDEA:n kohdalla eivät täyttyneet edes semikvantitatiiviset raja-arvot. Validointitulosten perusteella kaikki loput tutkittavat yhdisteet voidaan analysoida kvantitatiivisesti 16 sisäisen standardin avulla.
Menetelmän kehittelyn alkuvaiheessa analysoitavia yhdisteitä oli kahdeksan. Kehittämisvaiheen tärkeimpiä kokeiluja olivat eri uuttoliuottimet, puskuriliuokset ja liuottimet, joihin haihdutusjäännös liuotettiin. Kun menetelmä oli saatu toimivaksi, lisättiin 17 yhdistettä, minkä jälkeen analysoitavien yhdisteiden määräksi tuli 25. Sisäisiä standardeja oli 16. Validointivaiheessa tutkittiin lineaarisuutta, määritysrajaa, toistettavuutta, uuton saantoa, derivatisoinnin stabiilisuutta ja mittausepävarmuutta.
Menetelmällä analysoitavat yhdisteet jakautuivat kahteen pääryhmään: lääkeaineisiin sekä huumausaineisiin ja muutamiin niistä tehtyihin lääkejohdannaisiin. Lääkeaineisiin kuului 10 bentsodiatsepiinia ja kaksi niiden kaltaista lääkeainetta. Huumausaineisiin kuuluivat amfetamiini ja sen johdannaiset, THC ja sen aineenvaihduntatuote THC-COOH, opioidit ja kokaiini.
Näytteiden esikäsittelyssä pilkotuista veritäplistä analysoitavat yhdisteet uutettiin butyyliasetaattiin emäksisissä olosuhteissa. Uuton jälkeen uuttoliuotin jaettiin kahteen osaan. Eroteltu liuotin haihdutettiin ja haihdutusjäännös liuotettiin butyyliasetaatin ja asetonitriilin seokseen. Lopuksi suoritettiin derivatisointi MSTFA:lla tai MTBSTFA:lla. Näytteiden analysointi suoritettiin kaasukromatografi-massaspektrometrilla SIM-menetelmää käyttäen.
THC-COOH, tramadoli ja tsolpideemi voidaan analysoida vain semikvantitatiivisesti, koska ne eivät täyttäneet kaikkia kvantitatiivisen määrityksen kriteerejä. MDEA:n kohdalla eivät täyttyneet edes semikvantitatiiviset raja-arvot. Validointitulosten perusteella kaikki loput tutkittavat yhdisteet voidaan analysoida kvantitatiivisesti 16 sisäisen standardin avulla.