Langaton tiedonsiirto konepajassa
Vesamäki, Hannu (2010)
Vesamäki, Hannu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811718
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on tutkia langattomia vaihtoehtoja nykyisin konepajoissa käytetyille tiedonsiirtotavoille. Langattomalla tiedonsiirrolla voidaan korvata langallinen tiedonsiirto niissä tapauksissa, joissa tiedonsiirtokaapelin vetäminen on hankalaa tai mahdotonta, tai jos tiedonsiirtokaapeli aiheuttaa päätelaitteisiin vaurioitumisriskin, esimerkiksi ukkosen takia. Langattomaan tiedonsiirtoon voidaan käyttää useita erilaisia menetelmiä. Tässä tutkimuksessa keskitytään radioteitse tapahtuvaan tiedonsiirtoon. Tyypillisiä radioteitä käyttäviä tiedonsiirtomenetelmiä ovat esimerkiksi GSM-puhelin, WLAN ja radiomodeemi. Ensin vertailtiin eri tiedonsiirtomenetelmien teknisiä ominaisuuksia ja taloudellisuutta. Teoreettisen vertailun jälkeen valittiin tutkittavaksi radiomodeemin käyttö.
Radiomodeemeilla rakennettiin testiyhteys muutamaan erilaiseen paikkaan. Testissä tutkittiin lähinnä yhteyden rakentamista ja tiedonsiirron luotettavuutta. Radiomodeemien tiedonsiirtonopeus on yleensä samaa suuruusluokkaa, joten sitä ei tutkittu, koska langattomasti siirrettävät tietomäärät ovat yleensä suhteellisen pieniä. Suurten 3D-muotojen työstöradat edellyttävät yleensä niin suurta nopeutta, että se vaatii langallisen yhteyden. Testien perusteella todettiin, että radioyhteys on konepajassa melko häiriöherkkä, ja tämän vuoksi tiedonsiirron luotettavuuteen tulee kiinnittää suurta huomiota. Siirretyn datan oikeellisuus voidaan tarkistaa erilaisilla menetelmillä, joihin tässä tutkimuksessa ei puututtu yksityiskohtaisesti, ainoastaan muutamia mahdollisuuksia esteltiin.
Tiedonsiirtomenetelmien kustannukset muodostuvat laitehankinnoista ja yhteyden ylläpidosta. Radiomodeemeissa hankintakustannus on melko suuri, mutta sillä saadaan muodostettua pitkiäkin, jopa kilometrien mittaisia yhteyksiä. WLAN-laitteiden hankintahinta on huomattavasti alhaisempi, mutta luotettava yhteys jää suunnilleen 100 m:iin. Kummankin systeemin yhteydenpitokustannukset ovat lähes olemattomia, kun taas GPRS-tiedonsiirrossa kuukausikustannus on vähintään 10 €/kk.
Radiomodeemeilla rakennettiin testiyhteys muutamaan erilaiseen paikkaan. Testissä tutkittiin lähinnä yhteyden rakentamista ja tiedonsiirron luotettavuutta. Radiomodeemien tiedonsiirtonopeus on yleensä samaa suuruusluokkaa, joten sitä ei tutkittu, koska langattomasti siirrettävät tietomäärät ovat yleensä suhteellisen pieniä. Suurten 3D-muotojen työstöradat edellyttävät yleensä niin suurta nopeutta, että se vaatii langallisen yhteyden. Testien perusteella todettiin, että radioyhteys on konepajassa melko häiriöherkkä, ja tämän vuoksi tiedonsiirron luotettavuuteen tulee kiinnittää suurta huomiota. Siirretyn datan oikeellisuus voidaan tarkistaa erilaisilla menetelmillä, joihin tässä tutkimuksessa ei puututtu yksityiskohtaisesti, ainoastaan muutamia mahdollisuuksia esteltiin.
Tiedonsiirtomenetelmien kustannukset muodostuvat laitehankinnoista ja yhteyden ylläpidosta. Radiomodeemeissa hankintakustannus on melko suuri, mutta sillä saadaan muodostettua pitkiäkin, jopa kilometrien mittaisia yhteyksiä. WLAN-laitteiden hankintahinta on huomattavasti alhaisempi, mutta luotettava yhteys jää suunnilleen 100 m:iin. Kummankin systeemin yhteydenpitokustannukset ovat lähes olemattomia, kun taas GPRS-tiedonsiirrossa kuukausikustannus on vähintään 10 €/kk.