Ikääntyneen yksinäisyys, kirjallisuuskatsaus
Kaartinen, Anna Maria; Karvonen, Sari; Lukkarinen, Emmi (2019)
Kaartinen, Anna Maria
Karvonen, Sari
Lukkarinen, Emmi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052111032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052111032
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Henkilö määritellään ikääntyneeksi vanhuuseläkeiässä olevana. Ikääntyminen on aina yksilöllistä, mutta usein siitä käytetään termiä kolmas tai neljäs ikäkausi. Kolmas kausi kuvaa ihmisen eläkkeelle siirtymisen, hyvän toimintakyvyn aikaa. Neljättä kautta pidetään elämän loppuvaiheeseen kuuluvana, heikentyneen toimintaky-vyn aikana.
Ikääntymisellä on vaikutusta ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Yli 65-vuotiaista 4-5 % kokee pidempi aikaista yksinäisyyttä. Kielteinen yksinäisyys on kuolemanriskiä nostava ja toimintaky-kyä alentava tekijä. Naisten on todettu olevan yksinäisempiä kuin miesten. Leskeytyminen, tärkei-den ihmissuhteiden katkeaminen ja yksinasuminen ovat yksinäisyyden riskitekijöitä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata mitkä syyt johtavat yksinäisyyteen, kuinka ikääntyneet yksinäisyy-den kokevat ja miten yksinäisyys vaikuttaa ikääntyneiden terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Ta-voitteena on tuottaa tietoa kaikille ikäihmisten parissa työskenteleville, kuinka kohdata ja tunnistaa yksinäi-nen ikääntynyt.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä voidaan todeta yksinäisyyteen johtavia syitä olevan mm. leskeys, yksinasuminen, lapsettomuus, eläkkeelle jääminen, uusi asuinympäristö, toimintakyvyn heikkeneminen ja fyysinen sairaus. Yksinäisyys koettiin eriarvoisuuden, turvattomuuden, yhteen kuulumattomuuden ja arvot-tomuuden tunteena, sekä väsyttävänä ja pelottavana kokemuksena. Yksinäisyys heikentää toimintakykyä, lisää psyykkistä ahdistusta ja fyysisiä oireita ja altistaa masennukselle. Yksinäisyyden koettiin huonontavan iäkkään elämänlaatua merkittävästi. Yksinäisyys lisää iäkkään terveyspalvelujen käyttöä ja -kustannuksia.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämistyössä ja suunnittelussa. Vanhustyöntekijät terveydenhuollon eri sektoreilla sekä yhdistys- ja vapaaehtoistoimijat saavat valmiuksia tunnistaa ja puuttua havaitsemaansa yksinäisyyteen. Yksinäisyyden tunnistaminen ja lievittäminen lisää merkittävästi ikäihmisen elämänlaatua ja vähentää ikäihmisen terveyspalvelujen käyttötarvetta.
Henkilö määritellään ikääntyneeksi vanhuuseläkeiässä olevana. Ikääntyminen on aina yksilöllistä, mutta usein siitä käytetään termiä kolmas tai neljäs ikäkausi. Kolmas kausi kuvaa ihmisen eläkkeelle siirtymisen, hyvän toimintakyvyn aikaa. Neljättä kautta pidetään elämän loppuvaiheeseen kuuluvana, heikentyneen toimintaky-vyn aikana.
Ikääntymisellä on vaikutusta ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Yli 65-vuotiaista 4-5 % kokee pidempi aikaista yksinäisyyttä. Kielteinen yksinäisyys on kuolemanriskiä nostava ja toimintaky-kyä alentava tekijä. Naisten on todettu olevan yksinäisempiä kuin miesten. Leskeytyminen, tärkei-den ihmissuhteiden katkeaminen ja yksinasuminen ovat yksinäisyyden riskitekijöitä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata mitkä syyt johtavat yksinäisyyteen, kuinka ikääntyneet yksinäisyy-den kokevat ja miten yksinäisyys vaikuttaa ikääntyneiden terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Ta-voitteena on tuottaa tietoa kaikille ikäihmisten parissa työskenteleville, kuinka kohdata ja tunnistaa yksinäi-nen ikääntynyt.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä voidaan todeta yksinäisyyteen johtavia syitä olevan mm. leskeys, yksinasuminen, lapsettomuus, eläkkeelle jääminen, uusi asuinympäristö, toimintakyvyn heikkeneminen ja fyysinen sairaus. Yksinäisyys koettiin eriarvoisuuden, turvattomuuden, yhteen kuulumattomuuden ja arvot-tomuuden tunteena, sekä väsyttävänä ja pelottavana kokemuksena. Yksinäisyys heikentää toimintakykyä, lisää psyykkistä ahdistusta ja fyysisiä oireita ja altistaa masennukselle. Yksinäisyyden koettiin huonontavan iäkkään elämänlaatua merkittävästi. Yksinäisyys lisää iäkkään terveyspalvelujen käyttöä ja -kustannuksia.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämistyössä ja suunnittelussa. Vanhustyöntekijät terveydenhuollon eri sektoreilla sekä yhdistys- ja vapaaehtoistoimijat saavat valmiuksia tunnistaa ja puuttua havaitsemaansa yksinäisyyteen. Yksinäisyyden tunnistaminen ja lievittäminen lisää merkittävästi ikäihmisen elämänlaatua ja vähentää ikäihmisen terveyspalvelujen käyttötarvetta.