Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisopolitiikassa
Valli, Ritva (2010)
Valli, Ritva
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811698
Tiivistelmä
Tutkimus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston nuorisoyksikön toimeksiantoon. Tutkimuksen ydinkysymyksenä tarkasteltiin, onko maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret otettu huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisopolitiikassa. Vastausta haettiin tutkimalla maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukemisen ja tuen tarjonnan rajapintaa sekä empiirisesti että kirjoituspöytätutkimuksen avulla.
Tutkimustyö edellytti laajaa perehtymistä hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikkaan sekä nuorisoyksikön toimialaan niveltyviin lakisäädöksiin. Tutkimuksen empiiriseen osaan sisältyi maahanmuuttajataustaisten 15 – 29 -vuotiaiden lasten ja nuorten teemahaastattelu ja sen analyysi. Kirjoituspöytätutkimuksena analysoitiin kvantitatiivinen aineisto nuorisojärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan avustuspäätöksistä vuosilta 2006 – 2009 ja selvitettiin kulttuurivähemmistöille ja suvaitsevaisuuden edistämiseen myönnettyjen valtionavustusten kohdentumista ja määrällistä kehittymistä tarkastelujaksolla.
Tutkimus vastaa asetettuun ydinkysymykseen perustellusti. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret on otettu hyvin huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisopolitiikassa. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan linjauksia on painotettu nuorisojärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan päätöksissä. Monikulttuurisen nuorisotoiminnan tukeminen on otettu yhdeksi kriteeriksi järjestöjen vuosiavustuksia myönnettäessä. Maahanmuuttajiin kohdistuvaa nuorisotoimintaa on tuettu parin viime vuoden aikana kaksinkertaisesti. Tämä kasvukehitys on yhtenevä yhä lisääntyvän maahanmuuton kanssa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lasten ja nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen suunnattua palvelutarjontaa. Teemahaastattelun perusteella mm. työvalmennusta ja työpajojen palvelutarjontaa tarvitaan yhä enenevästi maahanmuuttajanuorten kotoutumisen tukemiseksi sekä työelämävalmiuksien ja kansalaistaitojen kehittämiseksi. Lisäksi haastattelutuloksissa korostui tarve nostaa ns. arkirasismin torjuminen yhdeksi kuntien monialaista yhteistyötä läpäiseväksi työskentelyteemaksi niin, että rasismin ja syrjinnän torjumisen asiantuntijuutta vahvistetaan perusnuorisotyön osaamisessa.
Eduskunnalle 5.2.2010 annettu lakiesitys (HE 1/2010) nuorisolain (72/2006) muuttamisesta tehostaa voimaan tullessaan (1.7.2010) kuntien monialaisen yhteistyön edellytyksiä sekä palvelutarjontaa ja nuorten palveluihin pääsyä.
Tutkimustyö edellytti laajaa perehtymistä hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikkaan sekä nuorisoyksikön toimialaan niveltyviin lakisäädöksiin. Tutkimuksen empiiriseen osaan sisältyi maahanmuuttajataustaisten 15 – 29 -vuotiaiden lasten ja nuorten teemahaastattelu ja sen analyysi. Kirjoituspöytätutkimuksena analysoitiin kvantitatiivinen aineisto nuorisojärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan avustuspäätöksistä vuosilta 2006 – 2009 ja selvitettiin kulttuurivähemmistöille ja suvaitsevaisuuden edistämiseen myönnettyjen valtionavustusten kohdentumista ja määrällistä kehittymistä tarkastelujaksolla.
Tutkimus vastaa asetettuun ydinkysymykseen perustellusti. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret on otettu hyvin huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisopolitiikassa. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan linjauksia on painotettu nuorisojärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan päätöksissä. Monikulttuurisen nuorisotoiminnan tukeminen on otettu yhdeksi kriteeriksi järjestöjen vuosiavustuksia myönnettäessä. Maahanmuuttajiin kohdistuvaa nuorisotoimintaa on tuettu parin viime vuoden aikana kaksinkertaisesti. Tämä kasvukehitys on yhtenevä yhä lisääntyvän maahanmuuton kanssa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lasten ja nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen suunnattua palvelutarjontaa. Teemahaastattelun perusteella mm. työvalmennusta ja työpajojen palvelutarjontaa tarvitaan yhä enenevästi maahanmuuttajanuorten kotoutumisen tukemiseksi sekä työelämävalmiuksien ja kansalaistaitojen kehittämiseksi. Lisäksi haastattelutuloksissa korostui tarve nostaa ns. arkirasismin torjuminen yhdeksi kuntien monialaista yhteistyötä läpäiseväksi työskentelyteemaksi niin, että rasismin ja syrjinnän torjumisen asiantuntijuutta vahvistetaan perusnuorisotyön osaamisessa.
Eduskunnalle 5.2.2010 annettu lakiesitys (HE 1/2010) nuorisolain (72/2006) muuttamisesta tehostaa voimaan tullessaan (1.7.2010) kuntien monialaisen yhteistyön edellytyksiä sekä palvelutarjontaa ja nuorten palveluihin pääsyä.