Espoon sairaalan kirjaamisen kehittämishanke Espoon sairaalan osasto 2E:llä
Virtanen, Sanna; Hedström, Jonna (2010)
Virtanen, Sanna
Hedström, Jonna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010081212665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010081212665
Tiivistelmä
Espoon sairaalan kirjaamisen kehittämisen hanke alkoi syksyllä 2008. Hankkeessa oli mukana kaikkiaan kuusi vuodeosastoa ja kotisairaala, joissa oli tarkoitus kehittää rakenteista kirjaamista työyhteisöissä sekä muuttaa niiden omaa toimintatapaa hoitotyön kirjaamisessa. Espoon kirjaamisen kehittämisen hanke toimi valtakunnallisen eNNi-hankkeen ohjauksessa. eNNi-hankkeessa tavoitteena oli muun muassa uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen yhteisessä hoitotyön kirjaamisen kehittämistoiminnassa hoitajien, hoitotyön opiskelijoiden sekä opettajien kesken, sekä osaamisen käyttöön ottaminen hoitotyön kirjaamisen käytännön uudistamiseksi työyksikössä.
Tämä opinnäytetyö on loppuraportti Espoon sairaalan kirjaamisen kehittämishankkeen toteuttamisesta Espoon sairaalan osastolla 2E. Hanke toteutettiin yhteistyössä Espoon sairaalan ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa ja sen tarkoituksena oli kehittää hoitotyön kirjaamista osastolla. Työryhmä koostui yhdestä sairaanhoitajasta, yhdestä lähihoitajasta ja kahdesta sairaanhoitaja-opiskelijasta.
Työyhteisö valitsi kehittämiskohteeksi päivittäisen arvioivan kirjaamisen ja sen pohjalta työryhmä laati uuden kirjaamisen toimintatavan työyhteisölle. Työryhmän tehtävänä oli myös ohjata työyhteisöä sen käyttöönotossa sekä tukea heitä tässä muutoksessa. Tavoitteena oli myös yhtenäistää kirjaamiskäytänteitä sekä oppia rakenteista kirjaamista. Hankkeen teoreettisena viitekehyksenä oli Sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämä kansallisen hoitotyön systemaattisen kirjaamisen malli.
Kehittämistoiminnan menetelmänä käytettiin juurruttamista, jossa tuotetaan uutta tietoa käytännön hiljaisen tiedon ja tutkitun, teoreettisen tiedon välisessä vertailussa. Kehittämistoiminta alkoi työryhmän hoitajien haastattelulla jolla kartoitettiin osaston nykyistä kirjaamiskäytäntöä sekä kehittämis- ja muutostarpeita koskien hoitotyön kirjaamista. Haastattelulla saadun tiedon sekä sen litteroinnilla ja sisällönanalyysillä saimme selville kirjaamisen nykytilanteen. Lopulliseksi kehittämiskohteeksi määräytyi arvioiva kirjaaminen.
Tutkitun teoreettisen tiedon pohjalta laadittiin osastolle kaksi mallikaaviota, joita käyttämällä kirjaamisen tukena kirjaaminen muuttui informatiivisemmaksi ja potilaan tilaa kuvaavaksi ja arvioivaksi. Uutta kirjaamisen toimintatapaa käytiin läpi yhdessä työyhteisön kanssa ja työyhteisöllä oli mahdollisuus antaa parannusehdotuksia niihin. Uusi kirjaamisen toimintatapa vietiin osastolle käyttöön ja neljän kuukauden jälkeen selvitettiin uudella kyselylomakkeella kuinka kirjaaminen oli muuttunut. Palautteesta selvisi, että kirjaamisesta oli tullut selkeäm-pää, se oli kuvaavampaa ja kaavioiden koettiin helpottavan kirjaamista kokonaisuudessaan. Osastolla jatketaan edelleen kirjaamisen kehittämistä ja myöhemmin käyttöön otetaan rakenteisen kirjaamisen mahdollistavat ohjelmat.
Tämä opinnäytetyö on loppuraportti Espoon sairaalan kirjaamisen kehittämishankkeen toteuttamisesta Espoon sairaalan osastolla 2E. Hanke toteutettiin yhteistyössä Espoon sairaalan ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa ja sen tarkoituksena oli kehittää hoitotyön kirjaamista osastolla. Työryhmä koostui yhdestä sairaanhoitajasta, yhdestä lähihoitajasta ja kahdesta sairaanhoitaja-opiskelijasta.
Työyhteisö valitsi kehittämiskohteeksi päivittäisen arvioivan kirjaamisen ja sen pohjalta työryhmä laati uuden kirjaamisen toimintatavan työyhteisölle. Työryhmän tehtävänä oli myös ohjata työyhteisöä sen käyttöönotossa sekä tukea heitä tässä muutoksessa. Tavoitteena oli myös yhtenäistää kirjaamiskäytänteitä sekä oppia rakenteista kirjaamista. Hankkeen teoreettisena viitekehyksenä oli Sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämä kansallisen hoitotyön systemaattisen kirjaamisen malli.
Kehittämistoiminnan menetelmänä käytettiin juurruttamista, jossa tuotetaan uutta tietoa käytännön hiljaisen tiedon ja tutkitun, teoreettisen tiedon välisessä vertailussa. Kehittämistoiminta alkoi työryhmän hoitajien haastattelulla jolla kartoitettiin osaston nykyistä kirjaamiskäytäntöä sekä kehittämis- ja muutostarpeita koskien hoitotyön kirjaamista. Haastattelulla saadun tiedon sekä sen litteroinnilla ja sisällönanalyysillä saimme selville kirjaamisen nykytilanteen. Lopulliseksi kehittämiskohteeksi määräytyi arvioiva kirjaaminen.
Tutkitun teoreettisen tiedon pohjalta laadittiin osastolle kaksi mallikaaviota, joita käyttämällä kirjaamisen tukena kirjaaminen muuttui informatiivisemmaksi ja potilaan tilaa kuvaavaksi ja arvioivaksi. Uutta kirjaamisen toimintatapaa käytiin läpi yhdessä työyhteisön kanssa ja työyhteisöllä oli mahdollisuus antaa parannusehdotuksia niihin. Uusi kirjaamisen toimintatapa vietiin osastolle käyttöön ja neljän kuukauden jälkeen selvitettiin uudella kyselylomakkeella kuinka kirjaaminen oli muuttunut. Palautteesta selvisi, että kirjaamisesta oli tullut selkeäm-pää, se oli kuvaavampaa ja kaavioiden koettiin helpottavan kirjaamista kokonaisuudessaan. Osastolla jatketaan edelleen kirjaamisen kehittämistä ja myöhemmin käyttöön otetaan rakenteisen kirjaamisen mahdollistavat ohjelmat.