Hoitajien työssä jaksaminen Porin kaupunginsairaalan pitkäaikaissairaanhoidon osastoilla
Hiittenkallio, Karoliina (2010)
Hiittenkallio, Karoliina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062512531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062512531
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Porin kaupunginsairaalan pitkäaikaissairaanhoidon osastojen hoitajien työssä jaksamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli antaa tietoa työssä jaksamisesta sekä hoitajille itselleen että esimiehille. Opinnäytetyössä keskityttiin selvittämään, miten psyykkiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat hoitajien työssä jaksamiseen. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeita jaettiin 64 kappaletta ja takaisin saatiin 56, joten vastausprosentiksi muodostui 87,5. Kyselylomake sisälsi pääosin strukturoituja kysymyksiä, jotka esitettiin Likert- asteikolla. Tulokset analysoitiin Tixel- taulukkolaskentaohjelman avulla. Kyselylomakkeessa oli lisäksi kaksi avointa kysymystä, joiden vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla ja esitettiin käyttäen myös suoria lainauksia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella hoitajat jaksoivat työssään melko hyvin. He olivat innostuneita työstään, mutta pystyivät myös irtautumaan työasioista vapaa-aikanaan sekä huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Hoitajien työssä jaksamiseen vaikuttivat työn arvostus, haastavuus sekä monipuolisuus. Yli puolet hoitajista piti työmäärää ja työtahtia kohtuullisena. Työntekijöiden välillä oli hyvä yhteishenki ja palautteen saantiin työtovereilta oltiin tyytyväisempiä kuin esimieheltä saatuun palautteeseen. Perheen ja läheisten tuella oli vaikutusta työssä jaksamiseen. Työssä jaksamista kuormittaviksi tekijöiksi nousivat henkilökunnan vähyys, työn organisointiin liittyvät asiat, työvuorojärjestelyt sekä palkkauksen riittämättömyys. Työ koettiin myös fyysisesti ja psyykkisesti raskaaksi. Hoitajista 64 % uskoi jaksavansa työssään eläkeikään saakka.
Hoitajien työssä jaksamista voitaisiin edistää henkilökuntaa lisäämällä, työvuorojärjestelyjä kehittämällä, työskentelytiloja ja työvälineitä uudistamalla sekä moniammatillista yhteistyötä parantamalla. Mahdollisuutta osallistua työtä koskevaan päätöksentekoon ja koulutuksiin tulisi parantaa. Jaksamista edistäisi myös työssä jaksamista ylläpitävän toiminnan lisääminen.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaankin hyödyntää hoitajien työssä jaksamisen edistämisessä. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää hoitajien työn fyysisiä kuormitustekijöitä, jolloin saataisiin kokonaisvaltaisempaa kuvaa hoitajien työssä jaksamisesta. Tämä mittaus voitaisiin myös toistaa esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, jolloin saataisiin selville, että miten hoitajien työssä jaksaminen on kehittynyt.
Opinnäytetyön tulosten perusteella hoitajat jaksoivat työssään melko hyvin. He olivat innostuneita työstään, mutta pystyivät myös irtautumaan työasioista vapaa-aikanaan sekä huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Hoitajien työssä jaksamiseen vaikuttivat työn arvostus, haastavuus sekä monipuolisuus. Yli puolet hoitajista piti työmäärää ja työtahtia kohtuullisena. Työntekijöiden välillä oli hyvä yhteishenki ja palautteen saantiin työtovereilta oltiin tyytyväisempiä kuin esimieheltä saatuun palautteeseen. Perheen ja läheisten tuella oli vaikutusta työssä jaksamiseen. Työssä jaksamista kuormittaviksi tekijöiksi nousivat henkilökunnan vähyys, työn organisointiin liittyvät asiat, työvuorojärjestelyt sekä palkkauksen riittämättömyys. Työ koettiin myös fyysisesti ja psyykkisesti raskaaksi. Hoitajista 64 % uskoi jaksavansa työssään eläkeikään saakka.
Hoitajien työssä jaksamista voitaisiin edistää henkilökuntaa lisäämällä, työvuorojärjestelyjä kehittämällä, työskentelytiloja ja työvälineitä uudistamalla sekä moniammatillista yhteistyötä parantamalla. Mahdollisuutta osallistua työtä koskevaan päätöksentekoon ja koulutuksiin tulisi parantaa. Jaksamista edistäisi myös työssä jaksamista ylläpitävän toiminnan lisääminen.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaankin hyödyntää hoitajien työssä jaksamisen edistämisessä. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää hoitajien työn fyysisiä kuormitustekijöitä, jolloin saataisiin kokonaisvaltaisempaa kuvaa hoitajien työssä jaksamisesta. Tämä mittaus voitaisiin myös toistaa esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, jolloin saataisiin selville, että miten hoitajien työssä jaksaminen on kehittynyt.