Lastensuojelun lyhytaikainen perhehoito: biologisten vanhempien kokemuksia Pelastakaa Lapset ry:n kehittämishankkeesta ja lapsitutkimuksen haasteita
Eronen, Elina; Hämäläinen, Liisi (2009-02-02)
Eronen, Elina
Hämäläinen, Liisi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2009-02-02
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1237813073-1
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1237813073-1
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelun lyhytaikaisen perhehoidon kehittämishankkeen kanssa. Kehittämishankkeen toteuttajina ovat Pelastakaa Lapset ry:n Keskija Länsi-Suomen aluetoimistot. Hanke toteutetaan 1.5.2007-31.12.2009 välisenä aikana Rahaautomaattiyhdistyksen tukemana. Kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää lastensuojelun lyhytaikaista perhehoitoa tukiperhetoiminnan ja pitkäaikaisen perhehoidon välimaastoon sopivaksi palveluksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kehittämishankkeen kautta sijoitettujen lasten biologisten vanhempien subjektiivisia kokemuksia lyhytaikaisesta perhehoidosta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten biologiset vanhemmat ovat kokeneet lyhytaikaisen perhehoidon vaikuttaneen perheensä tilanteeseen, millaisia kokemuksia heillä on kehittämishankkeesta ja yhteistyöstä sekä miten he ovat kokeneet oman osallisuutensa perhehoidon aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin teoreettisesta viitekehyksestä käsin lapsitutkimuksen etiikkaa ja lapsen osallisuutta. Tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineisto koostui neljän biologisen vanhemman haastatteluista, jotka koskivat viiden lapsen sijoitusta. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan lastensuojelun lyhytaikainen perhehoito on monipuolinen ja tarkoituksenmukainen palvelu, johon oltiin hyvin tyytyväisiä. Perhehoito antoi mahdollisuuden ratkaista biologisen perheen ristiriitoja ja parantaa lapsen kasvuolosuhteita. Yhteistyö kehittämishankkeen työntekijöiden kanssa koettiin onnistuneeksi ja oma osallisuus riittäväksi. Lapsitutkimuksen teoreettisen viitekehyksen mukaan lapsen osallisuus edellyttää, että lapsella on mahdollisuus itse tuottaa tietoa tilanteestaan, odotuksistaan ja kokemuksistaan. Lapsitutkimuksessa eettiset periaatteet tulee huomioida erityisen tarkasti niiden kuitenkaan olematta esteenä lapsen kuulemiselle.