"Henkilökohtainen avustaja merkitsee elämää": henkilökohtainen avustaja -järjestelmän nykytila ja muutoskohteet vammaisten työnantajien näkökulmasta Keski-Suomessa
Hiljanen, Hanna (2009-02-09)
Hiljanen, Hanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2009-02-09
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1237531561-4
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1237531561-4
Tiivistelmä
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle tilaustyönä tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää
henkilökohtainen avustaja -järjestelmän nykytilaa sekä muutoskohteita vammaisten henkilöiden näkökulmasta.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Keski-Suomen henkilökohtaisten avustajien työnantajat.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty postikyselyä, joka toteutettiin puolistrukturoidulla kyselykaavakkeella.
Kyselykaavake lähetettiin 238 henkilölle maaliskuussa 2008. 85 palautuneen lomakkeen tulokset analysoitiin
pääasiassa määrällisesti SPSS-tilasto-ohjelmaa käyttäen.
Henkilökohtaisen avustajan avulla vammaiset henkilöt kokivat elävänsä ihmisarvoista elämää. Henkilökohtaisen
avustajan palveluita käytettiin pääsääntöisesti päivittäisten asioiden hoitamiseen niin kotona
kuin sen ulkopuolellakin. Yleisimmin henkilökohtaisen avustajan palveluita oli käytetty kuudesta kymmeneen
tuntiin viikossa, keskiarvon ollessa 30,4 tuntia. Vammaiset työnantajat kykenivät pääsääntöisesti
suoriutumaan heille kuuluvista työnantajavelvoitteista itsenäisesti, mutta osalle palvelua saavista ne olivat
tuottaneet ongelmia. Työntekijöiden etsiminen oli tuottanut 60 prosentille henkilökohtaisten avustajien
työnantajista ongelmia. Ongelmia oli esiintynyt myös työntekijöiden haastattelemisessa, palkan maksamisessa
sekä lakisääteisten maksujen hoitamisessa. Tästä huolimatta henkilökohtaisten avustajien työnantajat
kokivat tarvitsevansa apua ja tukea työnantajavelvoitteiden hoitamiseen suhteellisen vähän.
Henkilökohtainen avustaja oli hankittu pääasiallisesti työvoimatoimiston palveluja hyödyntäen. Henkilökohtaisen
avustajan toimenkuvaan kuului vastaajien mukaan keskeisimpänä tehtävänä kodin ulkopuolisessa
asioinnissa avustaminen. Avustajajärjestelmän muutoskohteiksi oli kirjattu palkkausjärjestelmä,
avustajien saatavuus, avustustuntien määrä, avustajien palkkauksen ja ammattikunnan aseman parantaminen
sekä henkilökohtaisen avustajan saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi.
Tutkimuksen tuloksia on käytetty tilaajan toimesta henkilökohtaisen avustaja -järjestelmän kehittämiseen
Keski-Suomessa. Jatkossa tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vertailuaineistona uusille tutkimuksille.
henkilökohtainen avustaja -järjestelmän nykytilaa sekä muutoskohteita vammaisten henkilöiden näkökulmasta.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Keski-Suomen henkilökohtaisten avustajien työnantajat.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty postikyselyä, joka toteutettiin puolistrukturoidulla kyselykaavakkeella.
Kyselykaavake lähetettiin 238 henkilölle maaliskuussa 2008. 85 palautuneen lomakkeen tulokset analysoitiin
pääasiassa määrällisesti SPSS-tilasto-ohjelmaa käyttäen.
Henkilökohtaisen avustajan avulla vammaiset henkilöt kokivat elävänsä ihmisarvoista elämää. Henkilökohtaisen
avustajan palveluita käytettiin pääsääntöisesti päivittäisten asioiden hoitamiseen niin kotona
kuin sen ulkopuolellakin. Yleisimmin henkilökohtaisen avustajan palveluita oli käytetty kuudesta kymmeneen
tuntiin viikossa, keskiarvon ollessa 30,4 tuntia. Vammaiset työnantajat kykenivät pääsääntöisesti
suoriutumaan heille kuuluvista työnantajavelvoitteista itsenäisesti, mutta osalle palvelua saavista ne olivat
tuottaneet ongelmia. Työntekijöiden etsiminen oli tuottanut 60 prosentille henkilökohtaisten avustajien
työnantajista ongelmia. Ongelmia oli esiintynyt myös työntekijöiden haastattelemisessa, palkan maksamisessa
sekä lakisääteisten maksujen hoitamisessa. Tästä huolimatta henkilökohtaisten avustajien työnantajat
kokivat tarvitsevansa apua ja tukea työnantajavelvoitteiden hoitamiseen suhteellisen vähän.
Henkilökohtainen avustaja oli hankittu pääasiallisesti työvoimatoimiston palveluja hyödyntäen. Henkilökohtaisen
avustajan toimenkuvaan kuului vastaajien mukaan keskeisimpänä tehtävänä kodin ulkopuolisessa
asioinnissa avustaminen. Avustajajärjestelmän muutoskohteiksi oli kirjattu palkkausjärjestelmä,
avustajien saatavuus, avustustuntien määrä, avustajien palkkauksen ja ammattikunnan aseman parantaminen
sekä henkilökohtaisen avustajan saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi.
Tutkimuksen tuloksia on käytetty tilaajan toimesta henkilökohtaisen avustaja -järjestelmän kehittämiseen
Keski-Suomessa. Jatkossa tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vertailuaineistona uusille tutkimuksille.