Ennaltaehkäisevät kotikäynnit laukaalaisten ikäihmisten kotona selviytymistä turvaamassa
Lerkkanen, Heli (2007-9-10)
Lerkkanen, Heli
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2007-9-10
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1193661295-9
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1193661295-9
Tiivistelmä
Laukaan kuntastrategiassa vuosille 2005 – 2008 yksi vanhuspalveluiden kehittämistavoite on, että ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat käytössä vuonna 2006. Tavoitteen mukaisesti ennaltaehkäisevät kotikäynnit toteutettiin vuonna 2006 sellaisille 80-vuotiaille ikäihmisille (N=41), jotka eivät olleet säännöllisen sosiaali- ja/tai terveyspalvelujen piirissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 80-vuotiailta esiin nousseita palvelutarpeita, sekä heidän että kotikäyntejä tekevien työntekijöiden kokemuksia ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteutuksesta. Tarkoituksena oli lisäksi näiden kokemusten pohjalta luoda palvelukuvaus / suositus toimivasta ennaltaehkäisevän kotikäyntityön toimintamallista. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostavat vanhuspolitiikan haasteet nyt ja tulevaisuudessa, ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä vanhustyö, ehkäisevän toiminnan tasot, terveyden ja toimintakyvyn arvioiminen osana palvelutarpeen arviointia, voimavaroja vahvistava työote, ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja palveluohjaus. Tutkimusaineisto koostuu ennaltaehkäisevien kotikäyntien haastattelulomakkeiden yhteenvetosivuista (n=41), sekä kotikäyntien jälkeen täytetyistä asiakaspalautelomakkeista (n=39) ja työntekijöiden mielipiteitä selvittävistä lomakkeista (n=40). Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällön analyysillä. Yli puolella (63 %) 80-vuotiaista ilmeni tarve ottaa joko itse tai työntekijän kautta yhteyttä johonkin palvelun järjestäjään. 80-vuotiaat kokivat ennaltaehkäisevät kotikäynnit myönteisiksi ja kotikäynnit lisäsivät luottamusta vanhustenhuoltoa kohtaan. Kotikäynnin aikana saatu tieto lisäsi ikäihmisten turvallisuuden tunnetta, keskustelun sisältöä pidettiin monipuolisena ja asiallisena. Vaikka kotikäynnit kestivät 1½ – 2 tuntiin, kestoa ei koettu liian pitkäksi, sosiaaliselle kanssakäymiselle oli selkeästi tarvetta. Asiasta ennakkoon tiedottaminen koettiin tarpeelliseksi. Työntekijät kokivat haastattelutilanteet pääosin myönteisiksi ja EHKO- lomakkeen hyväksi vuorovaikutuksen apuvälineeksi. Työntekijöiden mielestä ennaltaehkäisevien kotikäyntien jatkotoimenpidemahdollisuuksia on kehitettävä kotihoidon tukemiseksi. Tulisi luoda järjestelmä, minkä avulla vanhuksen tilanne tulisi varmistettua ennaltaehkäisevän kotikäynnin jälkeen (esim. seurantakäynti, tarkistussoitto, ohjaaminen seniorineuvolaan). Työntekijät olivat yllättyneitä siitä, kuinka hyväkuntoisia ja pirteitä suurin osa 80- vuotiaista oli ja kuinka paljon heidän elämäntilanteistaan löytyi myönteisiä, arkea tukevia elementtejä. Onnistuneeseen ennaltaehkäisevään kotikäyntiin tarvitaan mm. vanhustyöhön motivoitunut, ennaltaehkäisevään toimintaan koulutettu henkilöstö, riittävä resurssointi, oikea-aikaista tiedottamista, suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta, mahdollisuuksia / vaihtoehtoja tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Ennaltaehkäisevää kotikäyntitoimintaa on myös tärkeä arvioida ja kehittää moniammatillisesti. Ehkäisevän vanhustyön mahdollistamiseksi pitää