Tavoitepohjainen käyttöliittymäsuunnittelukäytettävyyden kehittäminen GUIDe-prosessimallilla /
Kinnunen, Erkka. (2008-11-18)
Kinnunen, Erkka.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2008-11-18
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1238569361-4
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1238569361-4
Tiivistelmä
Käytettävyydellä on merkittävä vaikutus tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen hyödyllisyyteen. Järjestelmän on oltava helppokäyttöinen, tehokas ja miellyttävä, jotta tietotekniikkainvestoinneilla tavoiteltavat hyödyt voidaan saavuttaa. Käytettävyyden kehittäminen on laadunvarmistuskeino, jonka avulla pyritään tehostamaan järjestelmän käyttöä ja pienentämään uuteen järjestelmään kohdistuvaa muutosvastarintaa. Opinnäytetyön lähtökohtana oli Controla Oy:n toimeksiannosta toteutettu Liikkuvan työn ohjausjärjestelmä TARMO 2.0 -käyttöliittymäsuunnitteluprojekti. Kehitystutkimuksen tavoitteena oli varmistaa järjestelmän selkeys ja helppokäyttöisyys jo määrittelyvaiheessa tavoitepohjaisen käyttöliittymäsuunnittelun GUIDe-prosessimallin avulla. Kehitystutkimuksen taustaksi selvitettiin, mitä on käytettävyys ja millä menetelmillä sitä voidaan kehittää. Käytettävyyden vaikutuksia tarkasteltiin asiakasorganisaation ja ohjelmistotalon liiketoiminnan kannalta. Suunnitteluprosessi aloitettiin tutustumalla asiakasyrityksen työntekijöihin ja heidän työnkulkuihinsa. Kenttätutkimuksella selvitettyjen tietojen pohjalta laadittiin työntekijöiden tärkeimpiä työtehtäviä ja tavoitteita kuvaavat tavoitepohjaiset käyttötapaukset. Määriteltyjä käyttötilanteita simuloimalla suunniteltiin mahdollisimman hyvin asiakasyrityksen liiketoimintaa ja käyttäjien työstä nousevia tarpeita tukeva käyttöliittymäratkaisu. Käyttöliittymäprototyyppi mahdollisti järjestelmän testaamisen loppukäyttäjien oikeilla työtehtävillä jo määrittelyvaiheessa. Tuotettu käyttöliittymäkuvaus toimi lähtökohtana projektin toteutusvaiheelle. Suunnittelussa käytettyjä menetelmiä arvioitiin toimeksiantajan näkökulmasta, joten tutkimuksen tietoja voidaan hyödyntää Controlan uusien vaatimusmäärittelyprosessien kehittämisessä.