Nuori, usko ja isänmaa (1939-1945) : -Keskipohjanmaalaisten miesten silmin
Lahti, Siru Anu (2009)
Lahti, Siru Anu
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090612874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090612874
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sodan vaikutusta nuoren miehen henkilökohtaiseen uskoon sotavuosina 1939 - 1945. Tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa, että sota oli kokonaisvaltainen kokemus, joka vaikutti myös sotilaan henkilökohtaiseen uskoon yksilöllisesti. Sota vahvisti uskoa, horjutti sitä ja tarjosi lohtua. Tutkimus kartoitti myös uskon henkilökohtaisuutta ja sotilaiden mahdollisuuksia uskonelämän hoitoon rintamalla.
Suomen joutuminen sotaan Neuvostoliiton kanssa 1939 oli koko Suomen kansaa kohdannut tragedia, joka vaikutti jokaiseen jokaisella elämän alueella. Vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön osallistuttiin jokaisessa kansankerroksessa. Talvisotaa käytiin ylipäällikön päiväkäskyn, 1.12.1939, mukaan ”kodin, uskonnon ja isänmaan” puolesta, ja talvisota koettiinkin pyhänä sotana. Jatkosotaa on kuvattu ristiretki-ideologiaksi, jonka tarkoituksena oli vapauttaa Karjala ateistisesta bolshevismista.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee kirkon asemaa sota-aikana sekä sotilaiden mahdollisuuksia uskonelämän hoitoon. Tutkimus on muodoltaan kvalitatiivinen. Tutkimusaineistoa kerättiin henkilökohtaisilla haastatteluilla kevään ja syksyn 2008 ajan. Yhteensä haastatteluja tehtiin 13 kappaletta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan vetää johtopäätökset sodan vaikutuksesta nuoren miehen henkilökohtaiseen uskoon. Tulosten perusteella nähdään, mikä merkitys uskolla oli sodassa ja onko koetulla sodalla ollut vaikutusta myöhemmin uskonelämään.
Suomen joutuminen sotaan Neuvostoliiton kanssa 1939 oli koko Suomen kansaa kohdannut tragedia, joka vaikutti jokaiseen jokaisella elämän alueella. Vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön osallistuttiin jokaisessa kansankerroksessa. Talvisotaa käytiin ylipäällikön päiväkäskyn, 1.12.1939, mukaan ”kodin, uskonnon ja isänmaan” puolesta, ja talvisota koettiinkin pyhänä sotana. Jatkosotaa on kuvattu ristiretki-ideologiaksi, jonka tarkoituksena oli vapauttaa Karjala ateistisesta bolshevismista.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee kirkon asemaa sota-aikana sekä sotilaiden mahdollisuuksia uskonelämän hoitoon. Tutkimus on muodoltaan kvalitatiivinen. Tutkimusaineistoa kerättiin henkilökohtaisilla haastatteluilla kevään ja syksyn 2008 ajan. Yhteensä haastatteluja tehtiin 13 kappaletta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan vetää johtopäätökset sodan vaikutuksesta nuoren miehen henkilökohtaiseen uskoon. Tulosten perusteella nähdään, mikä merkitys uskolla oli sodassa ja onko koetulla sodalla ollut vaikutusta myöhemmin uskonelämään.