Työhyvinvointi ja ulkomaankomennus : Arvoja, asenteita, tekoja ja toimintaa
Iisakkila, Jaana (2010)
Iisakkila, Jaana
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091813097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091813097
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän lähtökohtana oli suomalaisen kemianalan yrityksen työhyvinvointiohjelma. Ta-voitteena oli selvittää, miten työhyvinvointi ja sen eri osa-alueet toteutuivat ulkomaankomennuksen aikana, sekä mitä ja miten työhyvinvointia voitaisiin kehittää ekspatriaattien keskuudessa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ekspatriaattien elintapoja ja koettua työkykyä.
Tutkimusjoukkona (N=80) oli Suomesta yrityksen 12 ulkomaantoimipisteeseen lähetetyt työntekijät. Tietojen keräämiseen käytettiin määrällisen tutkimuksen menetelmää ja se toteutettiin sähköisesti Webropol- ohjelmalla. Tutkimusaika oli 28.10.- 9.11.2009. Vastausprosentti oli 74 %. Tulokset analy-soitiin SPSS – tilasto-ohjelmalla. Vastaajista oli 24 % naisia ja 76 % miehiä. Vastaajista 66 % oli en-simmäisellä komennuksellaan. Nykyinen komennus oli kestänyt alle kaksi vuotta 94 %.
Työhyvinvoinnin eri osatekijöitä ja esimiestyötä kuvaavista muuttujista muodostettiin indeksit. Kaikki indeksit korreloivat erittäin merkittävästi keskenään. Naiset olivat tyytyväisempiä asioihin, joita arvi-oitiin osaamis- ja terveyspalveluindeksien avulla. Miehet olivat tyytyväisempiä asioihin, joita arvioi-tiin työympäristö-, työyhteisö- ja työmotivaatioindeksillä.
Ekspatriaattien elintavat olivat annettujen suositusten mukaisia valtaosalla. Eniten muutosta tapah-tui liikkumisessa. Ekspatriaattien elintavat olivat terveellisemmät verrattuna suomalaisiin tai yrityk-sen Suomen henkilöstöön. Ekspatriaattien koettu työkyky tutkimushetkellä ja arvioitu työkyky kah-den vuoden kuluttua olivat korkeat. Ne korreloivat merkittävästi kaikkien työhyvinvoinnin indeksin kanssa. Työhyvinvoinnin kaikilla osatekijöillä ja esimiestyöllä oli merkittävä vaikutus kokonaistyöhy-vinvointiin ulkomaankomennuksilla. Ekspatriaateilta tuli erinomaisia kehittämisideoita työhyvinvoin-nin kehittämisestä. Tuloksia voidaan soveltaa ainakin osittain kaikilla ulkomaankomennuksilla.
Tutkimusjoukkona (N=80) oli Suomesta yrityksen 12 ulkomaantoimipisteeseen lähetetyt työntekijät. Tietojen keräämiseen käytettiin määrällisen tutkimuksen menetelmää ja se toteutettiin sähköisesti Webropol- ohjelmalla. Tutkimusaika oli 28.10.- 9.11.2009. Vastausprosentti oli 74 %. Tulokset analy-soitiin SPSS – tilasto-ohjelmalla. Vastaajista oli 24 % naisia ja 76 % miehiä. Vastaajista 66 % oli en-simmäisellä komennuksellaan. Nykyinen komennus oli kestänyt alle kaksi vuotta 94 %.
Työhyvinvoinnin eri osatekijöitä ja esimiestyötä kuvaavista muuttujista muodostettiin indeksit. Kaikki indeksit korreloivat erittäin merkittävästi keskenään. Naiset olivat tyytyväisempiä asioihin, joita arvi-oitiin osaamis- ja terveyspalveluindeksien avulla. Miehet olivat tyytyväisempiä asioihin, joita arvioi-tiin työympäristö-, työyhteisö- ja työmotivaatioindeksillä.
Ekspatriaattien elintavat olivat annettujen suositusten mukaisia valtaosalla. Eniten muutosta tapah-tui liikkumisessa. Ekspatriaattien elintavat olivat terveellisemmät verrattuna suomalaisiin tai yrityk-sen Suomen henkilöstöön. Ekspatriaattien koettu työkyky tutkimushetkellä ja arvioitu työkyky kah-den vuoden kuluttua olivat korkeat. Ne korreloivat merkittävästi kaikkien työhyvinvoinnin indeksin kanssa. Työhyvinvoinnin kaikilla osatekijöillä ja esimiestyöllä oli merkittävä vaikutus kokonaistyöhy-vinvointiin ulkomaankomennuksilla. Ekspatriaateilta tuli erinomaisia kehittämisideoita työhyvinvoin-nin kehittämisestä. Tuloksia voidaan soveltaa ainakin osittain kaikilla ulkomaankomennuksilla.