Työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen osallistuneiden asiakasprofiili ja toimenpiteiden vaikuttavuus Espoon työvoiman palvelukeskuksessa vuonna 2008
Leino, Tiina (2010)
Leino, Tiina
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092213191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092213191
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää vuoden 2008 työharjoittelu- ja työelämävalmennuspäätöksien perusteella asiakkaiden profiili ja toimenpiteiden vaikuttavuus Espoon työvoiman palvelukeskuksessa. Tulosten perusteella on mahdollisuus kehittää omaa työtäni ja Espoon työvoiman palvelukeskuksen toimintaa.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyö kuuluu yhteisö- ja perusturvatyön erityisalueeseen lisäten tietoa poliittisten päätöksien toimivuudesta. Se parantaa, syventää ja lisää myös ammatillista osaamista. Teoreettisena taustana toimivat hallitusohjelma ja työvoiman palvelukeskusta, työharjoittelua ja työelämävalmennusta säätelevät normit, lait ja asetukset sekä aiheeseen liittyvät aikaisemmat tutkimukset ja selvitykset. Tutkimus on analysoitu toimenpiteiden osalta vuonna 2008 voimassaolevien säännöksien pohjalta.
Metodologinen esittely: Tutkimuksessa tarkastellaan viranomaispäätöksiä. Tutkimusaineisto koostuu vuonna 2008 tehdyistä päätösasiakirjoista ja asiakkaita tarkastellaan tilastollisena aineistona. Aineistona käytetään 248 myönteistä viranomaispäätöstä. Vaikuttavuuden osalta päätöksiä tarkastellaan siten, että ne päätökset jotka jatkuivat samalla työnantajalla kuukauden sisällä, on yhdistetty yhdeksi päätökseksi. Yhdistettyjä päätöksiä oli 191 kappaletta. Vaikuttavuudessa tutkitaan mitä henkilölle on tapahtunut kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua toimenpiteen jälkeen.
Keskeiset tutkimustulokset: Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakkaista oli vuoden 2008 aikana päätöksien perusteella työharjoittelu- ja työelämävalmennustoimenpiteissä 35,9 prosenttia. Työharjoittelujen osuus oli 12 prosenttia, työelämävalmennuksen 82 prosenttia ja työelämävalmennuksen työllistämistuella 6 prosenttia. Työttömänä työnhakijana oli kuuden kuukauden kuluttua toimenpiteen päättymisestä 48,7 prosenttia. Ne, jotka kuuluivat vertailuryhmään ja jotka eivät olleet toimenpiteessä, oli kuuden kuukauden kuluttua työttömänä työnhakijana 83,4 prosenttia.
Johtopäätökset: Tämän selvityksen perusteella työharjoittelu- ja työelämävalmennustoimenpiteenä antavat todennäköisesti paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin jos työtön työnhakija ei ole missään toimenpiteessä. Toimenpiteet näyttäisivät aktivoivan ihmisiä pidemmälläkin ajanjaksolla. Tarvittaisiin kuitenkin enemmän systemaattista vaikutuksien seurantaa, jotta päätöksien vaikuttavuudesta voitaisiin tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Lisäksi jatkotutkimuksissa tarvittaisiin myös mittari, jolla mitattaisiin toimenpiteiden vaikutuksia elämänhallintaan.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyö kuuluu yhteisö- ja perusturvatyön erityisalueeseen lisäten tietoa poliittisten päätöksien toimivuudesta. Se parantaa, syventää ja lisää myös ammatillista osaamista. Teoreettisena taustana toimivat hallitusohjelma ja työvoiman palvelukeskusta, työharjoittelua ja työelämävalmennusta säätelevät normit, lait ja asetukset sekä aiheeseen liittyvät aikaisemmat tutkimukset ja selvitykset. Tutkimus on analysoitu toimenpiteiden osalta vuonna 2008 voimassaolevien säännöksien pohjalta.
Metodologinen esittely: Tutkimuksessa tarkastellaan viranomaispäätöksiä. Tutkimusaineisto koostuu vuonna 2008 tehdyistä päätösasiakirjoista ja asiakkaita tarkastellaan tilastollisena aineistona. Aineistona käytetään 248 myönteistä viranomaispäätöstä. Vaikuttavuuden osalta päätöksiä tarkastellaan siten, että ne päätökset jotka jatkuivat samalla työnantajalla kuukauden sisällä, on yhdistetty yhdeksi päätökseksi. Yhdistettyjä päätöksiä oli 191 kappaletta. Vaikuttavuudessa tutkitaan mitä henkilölle on tapahtunut kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua toimenpiteen jälkeen.
Keskeiset tutkimustulokset: Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakkaista oli vuoden 2008 aikana päätöksien perusteella työharjoittelu- ja työelämävalmennustoimenpiteissä 35,9 prosenttia. Työharjoittelujen osuus oli 12 prosenttia, työelämävalmennuksen 82 prosenttia ja työelämävalmennuksen työllistämistuella 6 prosenttia. Työttömänä työnhakijana oli kuuden kuukauden kuluttua toimenpiteen päättymisestä 48,7 prosenttia. Ne, jotka kuuluivat vertailuryhmään ja jotka eivät olleet toimenpiteessä, oli kuuden kuukauden kuluttua työttömänä työnhakijana 83,4 prosenttia.
Johtopäätökset: Tämän selvityksen perusteella työharjoittelu- ja työelämävalmennustoimenpiteenä antavat todennäköisesti paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin jos työtön työnhakija ei ole missään toimenpiteessä. Toimenpiteet näyttäisivät aktivoivan ihmisiä pidemmälläkin ajanjaksolla. Tarvittaisiin kuitenkin enemmän systemaattista vaikutuksien seurantaa, jotta päätöksien vaikuttavuudesta voitaisiin tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Lisäksi jatkotutkimuksissa tarvittaisiin myös mittari, jolla mitattaisiin toimenpiteiden vaikutuksia elämänhallintaan.