Pienten kiinteän polttoaineen lämpölaitosten tarve laitostoimittajan huoltopalveluille
Vesisenaho, Tero; Toivakka, Matti (2010)
Vesisenaho, Tero
Toivakka, Matti
2010
Tekijöillä on työhönsä tekijänoikeus ja he ovat antaneet luvan teoksen verkkojulkaisuun.
Tiivistelmä
Huoltopalveluiden tarvekartoitus tehtiin asiakaskyselyn avulla. Kyselyn kohderyhmäksi valittiin Tulostekniikka Oy:n valmistamat ja asentamat, kokoluokaltaan yli 500 kW:n lämpölaitokset, joita yritys edelleenkin valmistaa. Laitokset valittiin satunnaisesti yrityksen asiakastietokannasta. Haastattelut tehtiin pääsääntöisesti puhelinkyselynä ja tarvittaessa sähköpostitse. Puhelinkyselyn etuna on nopeus, mutta riskinä siinä on haastateltavien heikko tavoitettavuus, mikä voi vaikuttaa otantaryhmän muodostumiseen ja vinouttaa tuloksia.
Selvityksen kohderyhmänä oli 26 Tulostekniikka Oy:n toimittamaa kiinteää, teholtaan yli 500 kW:n laitosta. Kyselyssä oli mukana kuntien, lämpöosuuskuntien sekä osakeyhtiöiden omistamia laitoksia. Kyselyyn vastasi 23 kyselyyn valitun laitoksen edustaja eli vastausprosentti oli 88 %. Varustelultaan kaikki lämpölaitokset olivat hyvin samantyyppisiä. Keskimääräinen nimellisteho kyselyyn valituilla laitoksilla oli 900 kW ja keski-ikä viisi vuotta.
Selvityksen perusteella lämpölaitoksia toimittavien yrityksien tulisi kehittää laitoksien jälkihoitoa sekä teknistä tukea. Teknistä tukea tarvitaan erityisesti silloin, kun läm-pöyrittäjä aloittaa toimintaansa ja kokemusperäistä tietoa eri häiriöiden ja ongelmien ratkaisuun ei välttämättä löydy. Tällaisissa tapauksissa olisi erityisen tärkeää saada apu ongelmiin mahdollisimman pian. Monet kokeneet lämpölaitosten omistajat ja hoitajat eivät ole tarvinneet teknistä tukea jopa vuosiin. Tekniseen tukeen haluttaisiin haastatteluaineiston perusteella jonkinlainen päivystävä numero ja päivystysrinkiin useampi henkilö, jotta tukea saisi helpommin eikä tuki olisi vain yhden ihmisen varassa.
Huoltopalvelun ostoon lisäpalveluna suhtauduttiin pääsääntöisesti positiivisesti ja monet haluaisivat ostaa palvelua. Huoltomies voisi auttaa ennakoivassa huoltotyössä ja käydä läpi laitoksen säätöjä. Tämä tieto palvelisi myös laitevalmistajan tuotekehitystä, kun aineistoa laitoksilla käytössä olevista asetuksista sekä teknisistä kehityskohteista kertyisi. Tarvittaessa huoltomiehen tulisi olla nopeasti saatavilla, jolloin palvelusta oltaisiin varmasti valmiita maksamaan hieman enemmän, esimerkiksi energiantarpeen ollessa suurimmillaan. Palvelulla yritys voisi vahvistaa suhdettaan asiakkaisiinsa ja saada kilpailuetua muihin alan toimijoihin nähden.
Monissa tapauksissa huollon ripeys ja huoltopalvelun toimivuus vaikuttavat ostopäätökseen valittaessa kahden tasavertaisen tarjouksen väliltä. Huoltopalvelun avulla voitaisiin kehittää teknistä tukea, jos yrityksen palveluksessa olisi henkilö tai henkilöitä, jotka erikoistuisivat laitosten huoltoon ja tekniseen tukeen. Lämpölaitoksien huoltotarve ei tulevaisuudessa tule ainakaan vähentymään, koska laitoksia rakennetaan koko ajan lisää ja jo olemassa olevat laitokset vanhenevat. Vanhimmat laitokset ovat olleet käytössä kohta jo kymmenen vuotta.
Koska Tulostekniikka Oy:n, kuten muidenkin lämpölaitostoimittajien laitokset sijaitsevat usein varsin etäällä yrityksen toimipisteestä, on huoltopalvelun ulkoistaminen alueellisille alihankintayrittäjille yksi mahdollisuus parantaa huoltopalveluiden saatavuutta. Huoltopalveluyrittäjyys sopisi maaseudun monipalveluyrittäjälle yhdeksi toimialaksi ja voisi rohkaista myös uusia yrittäjiä tarttumaan lämpöliiketoimintaan.
Selvityksen kohderyhmänä oli 26 Tulostekniikka Oy:n toimittamaa kiinteää, teholtaan yli 500 kW:n laitosta. Kyselyssä oli mukana kuntien, lämpöosuuskuntien sekä osakeyhtiöiden omistamia laitoksia. Kyselyyn vastasi 23 kyselyyn valitun laitoksen edustaja eli vastausprosentti oli 88 %. Varustelultaan kaikki lämpölaitokset olivat hyvin samantyyppisiä. Keskimääräinen nimellisteho kyselyyn valituilla laitoksilla oli 900 kW ja keski-ikä viisi vuotta.
Selvityksen perusteella lämpölaitoksia toimittavien yrityksien tulisi kehittää laitoksien jälkihoitoa sekä teknistä tukea. Teknistä tukea tarvitaan erityisesti silloin, kun läm-pöyrittäjä aloittaa toimintaansa ja kokemusperäistä tietoa eri häiriöiden ja ongelmien ratkaisuun ei välttämättä löydy. Tällaisissa tapauksissa olisi erityisen tärkeää saada apu ongelmiin mahdollisimman pian. Monet kokeneet lämpölaitosten omistajat ja hoitajat eivät ole tarvinneet teknistä tukea jopa vuosiin. Tekniseen tukeen haluttaisiin haastatteluaineiston perusteella jonkinlainen päivystävä numero ja päivystysrinkiin useampi henkilö, jotta tukea saisi helpommin eikä tuki olisi vain yhden ihmisen varassa.
Huoltopalvelun ostoon lisäpalveluna suhtauduttiin pääsääntöisesti positiivisesti ja monet haluaisivat ostaa palvelua. Huoltomies voisi auttaa ennakoivassa huoltotyössä ja käydä läpi laitoksen säätöjä. Tämä tieto palvelisi myös laitevalmistajan tuotekehitystä, kun aineistoa laitoksilla käytössä olevista asetuksista sekä teknisistä kehityskohteista kertyisi. Tarvittaessa huoltomiehen tulisi olla nopeasti saatavilla, jolloin palvelusta oltaisiin varmasti valmiita maksamaan hieman enemmän, esimerkiksi energiantarpeen ollessa suurimmillaan. Palvelulla yritys voisi vahvistaa suhdettaan asiakkaisiinsa ja saada kilpailuetua muihin alan toimijoihin nähden.
Monissa tapauksissa huollon ripeys ja huoltopalvelun toimivuus vaikuttavat ostopäätökseen valittaessa kahden tasavertaisen tarjouksen väliltä. Huoltopalvelun avulla voitaisiin kehittää teknistä tukea, jos yrityksen palveluksessa olisi henkilö tai henkilöitä, jotka erikoistuisivat laitosten huoltoon ja tekniseen tukeen. Lämpölaitoksien huoltotarve ei tulevaisuudessa tule ainakaan vähentymään, koska laitoksia rakennetaan koko ajan lisää ja jo olemassa olevat laitokset vanhenevat. Vanhimmat laitokset ovat olleet käytössä kohta jo kymmenen vuotta.
Koska Tulostekniikka Oy:n, kuten muidenkin lämpölaitostoimittajien laitokset sijaitsevat usein varsin etäällä yrityksen toimipisteestä, on huoltopalvelun ulkoistaminen alueellisille alihankintayrittäjille yksi mahdollisuus parantaa huoltopalveluiden saatavuutta. Huoltopalveluyrittäjyys sopisi maaseudun monipalveluyrittäjälle yhdeksi toimialaksi ja voisi rohkaista myös uusia yrittäjiä tarttumaan lämpöliiketoimintaan.