Tuulivoimaopetuksen kehittäminen verkossa : case Wind energy and business
Koskinen, Ossi (2010)
Koskinen, Ossi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092713237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092713237
Tiivistelmä
Tuulivoima on aihealueena erittäin laaja ja sitä voidaan tarkastella niin meteorologian, fysiikan kuin tekniikan tai liiketalouden näkövinkkeleistä. Tuulivoimatuotanto kasvaa sekä globaalisti että Euroopassa voimakkaasti. Vaikka Suomen asennettu tuulivoimakapasiteetti on tällä hetkellä erittäin vaatimaton (146 MW), niin myös meille on suunnitteilla lukuisa määrä suurehkoja tuulivoimapuistoja. Suomalainen vientivetoinen tuulivoimateollisuus on kasvanut voimakkaasti ja se tarjoaa myös Vaasassa arviolta jo tällä hetkellä noin 200 – 300 työpaikkaa. Tätä taustaa vasten Vaasan ammattikorkeakoulussa toteutettiin ensimmäinen vaasalainen tuulivoimakurssi - Wind Energy and Business, joka oli myös valtakunnan tasolla yksi aivan ensimmäisistä korkeakouluissa toteutetuista vain tuulivoimaan keskittyvistä opintokokonaisuuksista. Kurssi oli tiettävästi Suomen ensimmäinen tuulivoimaan keskittyvä verkkokurssi sekä myös ensimmäinen englanniksi Suomessa toteutettu aihealueen opintojakso.
Kehittämistehtävän tavoitteena oli kartoittaa ja tutkia kuinka tuulivoima-alan opetus soveltuu toteutettavaksi verkko-opintoina siten, että kysymyksessä on täysin verkkopohjainen kurssitoteutus . Opintokokonaisuus toteutettiin hyödyntämällä Moodle verkkoalustaa, jossa luennot toteutettiin pääsääntöisesti Powerpoint-ohjelmalla animaatiota ja selostusta hyödyntäen. Kurssin aikana opiskelijat laativat kirjallisia tehtäviä sekä luentojen että omatoimisen tiedon hankinnan pohjalta. Opitun varmistamiseksi kurssilla käytettiin myös monivalintatehtäviä, jotka olivat joko laskuharjoituksia tai väittämiä luentoihin pohjautuen.
Kehittämistehtävän tuloksena oli, että valitut verkko-opetusmenetelmät soveltuivat hyvin verkko-opetukseen ja saatu opiskelijapalaute oli positiivista. Valmiita tasokkaita luentomateriaaleja tuulivoimasta ei ollut saatavissa, vaan luennot jouduttiin tekemään itse. Keskeisenä kehittämistehtävän tuloksena oli, että opettajan työmäärä tällaisen verkkokurssin toteutuksessa on arviolta noin kolminkertainen verrattuna luokkaopetukseen, jos opettaja on aiheen syväasiantuntija (työskennellyt pitkään vain ja ainoastaan tuulivoiman parissa). Jos opettaja joutuu luentomateriaalien valmistelussa turvautumaan jossain määrin ulkoisiin tietolähteisiin (kirjallisuus, web-lähteet), on opettajan työmäärä vielä tätäkin tuntuvasti suurempi. Yhtenä tuloksena on myös havainto, että energia-alalla ja tuulivoimakoulutuksessa liiketoimintaosaaminen ja tekniikka kietoutuvat niin tiiviisti toisiinsa, että näiden erottaminen toisistaan ei ole mahdollista eikä myöskään mielekästä toteutettaessa tuulivoimakoulutusta.
Kehittämistehtävän tavoitteena oli kartoittaa ja tutkia kuinka tuulivoima-alan opetus soveltuu toteutettavaksi verkko-opintoina siten, että kysymyksessä on täysin verkkopohjainen kurssitoteutus . Opintokokonaisuus toteutettiin hyödyntämällä Moodle verkkoalustaa, jossa luennot toteutettiin pääsääntöisesti Powerpoint-ohjelmalla animaatiota ja selostusta hyödyntäen. Kurssin aikana opiskelijat laativat kirjallisia tehtäviä sekä luentojen että omatoimisen tiedon hankinnan pohjalta. Opitun varmistamiseksi kurssilla käytettiin myös monivalintatehtäviä, jotka olivat joko laskuharjoituksia tai väittämiä luentoihin pohjautuen.
Kehittämistehtävän tuloksena oli, että valitut verkko-opetusmenetelmät soveltuivat hyvin verkko-opetukseen ja saatu opiskelijapalaute oli positiivista. Valmiita tasokkaita luentomateriaaleja tuulivoimasta ei ollut saatavissa, vaan luennot jouduttiin tekemään itse. Keskeisenä kehittämistehtävän tuloksena oli, että opettajan työmäärä tällaisen verkkokurssin toteutuksessa on arviolta noin kolminkertainen verrattuna luokkaopetukseen, jos opettaja on aiheen syväasiantuntija (työskennellyt pitkään vain ja ainoastaan tuulivoiman parissa). Jos opettaja joutuu luentomateriaalien valmistelussa turvautumaan jossain määrin ulkoisiin tietolähteisiin (kirjallisuus, web-lähteet), on opettajan työmäärä vielä tätäkin tuntuvasti suurempi. Yhtenä tuloksena on myös havainto, että energia-alalla ja tuulivoimakoulutuksessa liiketoimintaosaaminen ja tekniikka kietoutuvat niin tiiviisti toisiinsa, että näiden erottaminen toisistaan ei ole mahdollista eikä myöskään mielekästä toteutettaessa tuulivoimakoulutusta.