Pääkaupunkiseudun elävän musiikin vapaan kentän nykytila-analyysi ja konserttipalvelutuotteen kehittämiskohteet
Nieminen, Mika (2010)
Nieminen, Mika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092813262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092813262
Tiivistelmä
Suomessa on varsin rikas musiikkielämä tarkasteltaessa instituutioiden suojissa toimivaa musiikkia. Valtionosuusjärjestelmän (VOS) piiriin kuuluvat, usein klassiseen musiikkiin yhdistettävät orkesterit saavat teatteri- ja orkesterilain mukaisesti julkista rahoitusta vuosittain toimintaansa. Sen sijaan rytmimusiikin tuottamiseen keskittyviltä, organisoidun musiikkielämän ulkopuolella toimivilta muusikoilta, yhdistyksiltä, konserttisaleilta, klubeilta, festivaaleilta ja muilta musiikkialan yrittäjiltä puuttuu säännöllinen valtion rahoittama tukimuoto. Nämä valtionosuuksien piiriin kuulumattomat tahot muodostavat niin sanotun elävän musiikin vapaan kentän. Osittain vapaan kentän tuen puutteen takia monipuolisen elävän musiikin tarjonnan alueellinen saatavuus on Suomessa heikko. Esimerkiksi alueellisesti kattavien konserttikiertueiden tekeminen on pitkien välimatkojen maassa usein taloudellisesti kannattamatonta. Merkittävimpien musiikkialan järjestöjen yhdessä suunnitteleman valtakunnallisen klubi- ja aluekiertuehankkeen (VAKA) tavoitteena on parantaa musiikin vapaan kentän toimintaedellytyksiä siten, että elävän musiikin alueellinen saatavuus paranisi. Tähän pyritään luomalla opetusministeriölle ehdotus julkisin varoin rahoitettavasta klubi- ja kiertuetukimallista.
Tässä tutkielmatyyppisessä opinnäytetyössä otettiin osaa VAKA -hankkeen eri pilottialueilla toteutettavaan tutkimustoimintaan, jonka pääasiallisena tarkoituksena oli perustella elävän musiikin vapaan kentän julkisen tuen tarve. Opinnäytetyössä tehtiin nykytila-analyysi pääkau-punkiseudun elävän musiikin vapaasta kentästä selvittämällä alan haasteita muusikkojen nä-kökulmasta, kuvaamalla elävän musiikin yleisöä sekä hankkimalla alan vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja konserttijärjestäjiltä. Työn tavoitteena oli lisäksi löytää konserttipalvelujen kehittämiskohteita mittaamalla konserttipalvelutuotteen laadun osatekijöitä yleisön näkökulmasta.
Kvantitatiivisina aineistonkeruumenetelminä käytettiin kahta verkkokyselyä, joiden kohderyminä olivat pääkaupunkiseudun keskeisimmät konserttijärjestäjätahot sekä Laurea-ammattikorkeakoulun Espoon Leppävaaran yksikön opiskelijat. Kvalitatiivisena menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jonka kohteena olivat erilaisia musiikkityylejä edustaneet muusikot.
Tutkimustulosten perusteella julkisin varoin rahoitettavalle ja elävän musiikin vapaalle kentälle kohdistettavalle klubi- ja kiertuetuelle on merkittävä tarve Suomessa. Keskeisin muusikkoja ja samalla yleisöä koskettava haaste on konserttipaikkojen/järjestäjien maksukyvyn puute konserttipalkkioiden suhteen. Tähän uusi tukimuoto toisi parannusta ja täten musiikin alueellinen saatavuus parantuisi. Yleisökyselyn tulosten perusteella suurin osa yleisöstä käy rytmimusiikin konserteissa ja harvojen konserttikäyntien syynä on sopivan tarjonnan puute, jotka myös viittaavat kehitteillä olevan tukimuodon tarpeeseen. Lisäksi yleisökyselyn avulla selvisi, että keskeisimmät konserttipalvelutuotteen kehittämiskohteet ovat lipunmyynti, konserttitiedotus ja konserttipaikan oheispalvelut. Konserttijärjestäjäkyselyn tulosten perusteella elävän musiikin vapaan kentän toiminta on tunnusluvuilla mitattuna niin vaikuttavaa verrattuna VOS -orkestereihin, että myös se ansaitsee säännöllisen ja julkisin varoin rahoitetun tukimuodon.
Tässä tutkielmatyyppisessä opinnäytetyössä otettiin osaa VAKA -hankkeen eri pilottialueilla toteutettavaan tutkimustoimintaan, jonka pääasiallisena tarkoituksena oli perustella elävän musiikin vapaan kentän julkisen tuen tarve. Opinnäytetyössä tehtiin nykytila-analyysi pääkau-punkiseudun elävän musiikin vapaasta kentästä selvittämällä alan haasteita muusikkojen nä-kökulmasta, kuvaamalla elävän musiikin yleisöä sekä hankkimalla alan vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja konserttijärjestäjiltä. Työn tavoitteena oli lisäksi löytää konserttipalvelujen kehittämiskohteita mittaamalla konserttipalvelutuotteen laadun osatekijöitä yleisön näkökulmasta.
Kvantitatiivisina aineistonkeruumenetelminä käytettiin kahta verkkokyselyä, joiden kohderyminä olivat pääkaupunkiseudun keskeisimmät konserttijärjestäjätahot sekä Laurea-ammattikorkeakoulun Espoon Leppävaaran yksikön opiskelijat. Kvalitatiivisena menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jonka kohteena olivat erilaisia musiikkityylejä edustaneet muusikot.
Tutkimustulosten perusteella julkisin varoin rahoitettavalle ja elävän musiikin vapaalle kentälle kohdistettavalle klubi- ja kiertuetuelle on merkittävä tarve Suomessa. Keskeisin muusikkoja ja samalla yleisöä koskettava haaste on konserttipaikkojen/järjestäjien maksukyvyn puute konserttipalkkioiden suhteen. Tähän uusi tukimuoto toisi parannusta ja täten musiikin alueellinen saatavuus parantuisi. Yleisökyselyn tulosten perusteella suurin osa yleisöstä käy rytmimusiikin konserteissa ja harvojen konserttikäyntien syynä on sopivan tarjonnan puute, jotka myös viittaavat kehitteillä olevan tukimuodon tarpeeseen. Lisäksi yleisökyselyn avulla selvisi, että keskeisimmät konserttipalvelutuotteen kehittämiskohteet ovat lipunmyynti, konserttitiedotus ja konserttipaikan oheispalvelut. Konserttijärjestäjäkyselyn tulosten perusteella elävän musiikin vapaan kentän toiminta on tunnusluvuilla mitattuna niin vaikuttavaa verrattuna VOS -orkestereihin, että myös se ansaitsee säännöllisen ja julkisin varoin rahoitetun tukimuodon.