”Semmonen, että rauhallisesti…” : Kehitysvammaisten ihmisten käsityksiä hyvästä muutosta
Puro, Maija (2010)
Puro, Maija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010100613462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010100613462
Tiivistelmä
Kaksitoista aikuista kehitysvammaista ihmistä muutti kesän 2010 aikana Fallpakan ryhmäkotiin, joka aloitti toimintansa autetun asumisen yksikkönä itä-Helsingissä. Samaan aikaan kaksi ohjatun asumisen yksikköä lopetti toimintansa ja asukkaat muuttivat kuka minnekin. Tarkoitukseni tässä opinnäytetyössä on selvittää tästä joukosta valikoituneiden neljän kehitysvammaisen muuttajan subjektiivisia käsityksiä hyvästä muutosta juuri ennen uuteen kotiin muuttamista ja näin vaikuttaa muuttovalmennukseen liittyvän formaatin kehittämiseen. Tutkimukseen liittyy tarpeiden ja toiveiden kartoitus, jonka pohjana ovat yksilöhaastattelut aineiston hankinnan menetelmänä. Opinnäytetyöni on ajankohtainen myös siksi, että kyse on palvelun kehittämisestä nimenomaan asiakkaan näkökulmasta.
Ymmärtääkseen kehitysvammaisten ihmisten muuttoprosessia on syytä tietää heille tarkoitettujen palvelujen ominaispiirteistä eri ajanjaksoina. Olennaisesti opinnäytetyöhöni liittyviä käsitteitä ovat myös kehitysvammaisuus määritelmänä, hyvän muuton prosessi ja ryhmädynamiikka kehitysvammaisten ihmisten muuttamiseen liittyvinä ilmiöinä. Opinnäytetyöni pääaineisto on kuitenkin tätä opinnäytetyötä varten hankkimani haastatteluaineisto. Neljä teemahaastattelua seurantahaastatteluineen antavat kuvan näiden kehitysvammaisten muuttajien toiveista, tarpeista ja jännityksen aiheista heidän valmistautuessaan tulevaan muuttoonsa.
Sisällönanalyysin pääteemoiksi nousevat jo kysymysrungon perusteella haastateltavieni nykyinen asuminen ja asumisviihtyvyys, muuttohistoria, muuttoajatukset, muuttoon valmistautuminen, konkreettiset muuttotoiveet ja muutonjälkeiseen tulevaisuuteen liittyvät toiveet. Näiden pääteemojen lisäksi pyrin analyysissäni nostamaan esille erilaisia alateemoja, jotka mielestäni olisi hyvä huomioida muuttovalmennusformaattia kehitettäessä. Analyysissäni hyödynnän soveltaen myös SWOT-nelikenttää, jonka avulla analysoin muuttoprosessin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia.
Asumisviihtyvyyteen vaikuttavat tekemieni haastattelujen perusteella asuinympäristön tuntemus ja sen viihtyvyys, oma rauha, seura, asuinkaverit, henkilökunta ja ryhmäkodin tarjoamat palvelut. Muuttoon valmistaudutaan sekä konkreettisin muuttojärjestelyin että henkisesti asennoituen. Kehitysvammaisten muuttajien käsityksen mukaan hyvässä muutossa korostuvat muuton rauhallisuus, ohjaajilta ja läheisiltä saatu tuki sekä hyvät tulevaisuudennäkymät. Muutto herättää niin ikään paljon kysymyksiä. Tärkeänä nähdään myös tutustumiskäynti uuteen kotiin ja vanhojen hyväksi koettujen asioiden jatkuminen.
Ymmärtääkseen kehitysvammaisten ihmisten muuttoprosessia on syytä tietää heille tarkoitettujen palvelujen ominaispiirteistä eri ajanjaksoina. Olennaisesti opinnäytetyöhöni liittyviä käsitteitä ovat myös kehitysvammaisuus määritelmänä, hyvän muuton prosessi ja ryhmädynamiikka kehitysvammaisten ihmisten muuttamiseen liittyvinä ilmiöinä. Opinnäytetyöni pääaineisto on kuitenkin tätä opinnäytetyötä varten hankkimani haastatteluaineisto. Neljä teemahaastattelua seurantahaastatteluineen antavat kuvan näiden kehitysvammaisten muuttajien toiveista, tarpeista ja jännityksen aiheista heidän valmistautuessaan tulevaan muuttoonsa.
Sisällönanalyysin pääteemoiksi nousevat jo kysymysrungon perusteella haastateltavieni nykyinen asuminen ja asumisviihtyvyys, muuttohistoria, muuttoajatukset, muuttoon valmistautuminen, konkreettiset muuttotoiveet ja muutonjälkeiseen tulevaisuuteen liittyvät toiveet. Näiden pääteemojen lisäksi pyrin analyysissäni nostamaan esille erilaisia alateemoja, jotka mielestäni olisi hyvä huomioida muuttovalmennusformaattia kehitettäessä. Analyysissäni hyödynnän soveltaen myös SWOT-nelikenttää, jonka avulla analysoin muuttoprosessin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia.
Asumisviihtyvyyteen vaikuttavat tekemieni haastattelujen perusteella asuinympäristön tuntemus ja sen viihtyvyys, oma rauha, seura, asuinkaverit, henkilökunta ja ryhmäkodin tarjoamat palvelut. Muuttoon valmistaudutaan sekä konkreettisin muuttojärjestelyin että henkisesti asennoituen. Kehitysvammaisten muuttajien käsityksen mukaan hyvässä muutossa korostuvat muuton rauhallisuus, ohjaajilta ja läheisiltä saatu tuki sekä hyvät tulevaisuudennäkymät. Muutto herättää niin ikään paljon kysymyksiä. Tärkeänä nähdään myös tutustumiskäynti uuteen kotiin ja vanhojen hyväksi koettujen asioiden jatkuminen.