Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Vauvaperhetyöntekijän kokemuksia Kiikku®-vauvaperhetyöstä HYKS Lasten- ja nuorten sairaalan epilepsiayksikössä
Räsänen, Noora; Karjalainen, Henna (2010)
Räsänen, Noora
Karjalainen, Henna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102013867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102013867
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata HYKS Lasten- ja nuorten sairaalan epilepsiayksikön vauvaperhetyöntekijän kokemuksia Kiikku®-vauvaperhetyöstä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vauvaperhetyöstä palvelumallin soveltamiseksi ja kehittämiseksi epilepsiayksikössä. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja se on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja HYKS Lasten ja nuorten sairaalan yhteistyöprojektia.
Vauvaperhetyöntekijän kokemuksia kerättiin avoimella haastattelulla. Haastateltavia oli yksi ja hänellä oli kokemusta vauvaperhetyöstä kaksi vuotta. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Tulokset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuskysymykset olivat
1. Millainen on vauvaperhetyön sisältö?
2. Miten yhteistyö eri tahojen kanssa toteutuu?
3. Mistä vauvaperhetyöntekijän osaaminen koostuu?
4. Miltä vauvaperhetyön tulevaisuus näyttää sekä mitkä ovat mahdolliset kehittämishaasteet?
Analyysin perusteella voidaan todeta, että vauvaperhetyö Lasten- ja nuorten sairaalan epilepsiayksikössä toimii kaikilta osin hyvin ja sitä pidetään tärkeänä osana perheiden auttamisprosessissa. Kaikkien alle yksivuotiaiden lasten perheiden vauvaperhetyön tarve arvioidaan. Analyysissä kotikäyntien sisältö painottui enemmän keskusteluun. Muilta osin kotikäyntien sisältö koostui havainnoinnista ja tarkkailusta, tilanteiden sanoittamisista ja palautteen antamisesta. Vauvaperhetyöntekijä tekee moniammatillista yhteistyötä perheen hyväksi ja yhteistyötahoja voi olla monia. Analyysin mukaan vauvaperhetyöntekijän rooli yhteistyössä oli olla perheen puolestapuhuja niissä tilanteissa, joissa perhe itse ei ollut paikalla. Hän oli myös linkkinä perheen ja muiden yhteistyötahojen välillä.
Vauvaperhetyöntekijän osaaminen koostui itsetuntemuksesta ja opitusta tiedosta, konkreettisista työvälineistä ja perheen kokonaistilanteen tunnistamisesta. Haastateltava kehitti omaa ammatillisuuttaan käymällä työnohjauksessa, päivittämällä omia tietojaan ja hakemalla aktiivisesti uutta tietoa. Analyysin mukaan vauvaperhetyötekijän voimaantumiseen vaikutti työyhteisön tuki, perheiden kasvuprosessit sekä työn ja vapaa-ajan erottelu.
Vauvaperhetyön kehittämishaasteiksi nousivat parempi kotikäyntien sisällöllinen organisointi sekä perheiden tarpeesta noussut tarve erilaisille vertaistukiryhmille. Tulevaisuudessa vauvaperhetyötä olisi hyvä päästä laajentamaan muihinkin imeväisikäisten neurologisiin yksiköihin, joissa lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa nähdään kehitysriski.
Vauvaperhetyöntekijän kokemuksia kerättiin avoimella haastattelulla. Haastateltavia oli yksi ja hänellä oli kokemusta vauvaperhetyöstä kaksi vuotta. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Tulokset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuskysymykset olivat
1. Millainen on vauvaperhetyön sisältö?
2. Miten yhteistyö eri tahojen kanssa toteutuu?
3. Mistä vauvaperhetyöntekijän osaaminen koostuu?
4. Miltä vauvaperhetyön tulevaisuus näyttää sekä mitkä ovat mahdolliset kehittämishaasteet?
Analyysin perusteella voidaan todeta, että vauvaperhetyö Lasten- ja nuorten sairaalan epilepsiayksikössä toimii kaikilta osin hyvin ja sitä pidetään tärkeänä osana perheiden auttamisprosessissa. Kaikkien alle yksivuotiaiden lasten perheiden vauvaperhetyön tarve arvioidaan. Analyysissä kotikäyntien sisältö painottui enemmän keskusteluun. Muilta osin kotikäyntien sisältö koostui havainnoinnista ja tarkkailusta, tilanteiden sanoittamisista ja palautteen antamisesta. Vauvaperhetyöntekijä tekee moniammatillista yhteistyötä perheen hyväksi ja yhteistyötahoja voi olla monia. Analyysin mukaan vauvaperhetyöntekijän rooli yhteistyössä oli olla perheen puolestapuhuja niissä tilanteissa, joissa perhe itse ei ollut paikalla. Hän oli myös linkkinä perheen ja muiden yhteistyötahojen välillä.
Vauvaperhetyöntekijän osaaminen koostui itsetuntemuksesta ja opitusta tiedosta, konkreettisista työvälineistä ja perheen kokonaistilanteen tunnistamisesta. Haastateltava kehitti omaa ammatillisuuttaan käymällä työnohjauksessa, päivittämällä omia tietojaan ja hakemalla aktiivisesti uutta tietoa. Analyysin mukaan vauvaperhetyötekijän voimaantumiseen vaikutti työyhteisön tuki, perheiden kasvuprosessit sekä työn ja vapaa-ajan erottelu.
Vauvaperhetyön kehittämishaasteiksi nousivat parempi kotikäyntien sisällöllinen organisointi sekä perheiden tarpeesta noussut tarve erilaisille vertaistukiryhmille. Tulevaisuudessa vauvaperhetyötä olisi hyvä päästä laajentamaan muihinkin imeväisikäisten neurologisiin yksiköihin, joissa lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa nähdään kehitysriski.