Ilman huoltajaa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijataustaisten nuorten ohjauksen haasteet : Ehjä ry:n tuetun asumisen ohjaajien näkökulmia
Nykänen, Pirjo (2010)
Nykänen, Pirjo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101913809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101913809
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa itsenäistymisvaiheessa olevien, ilman huoltajaa Suomeen
saapuneiden turvapaikanhakijataustaisten nuorten ohjauksesta tuetussa asumisessa. Tavoitteena oli
tietoa tuottamalla tukea kyseisen ryhmän kanssa työtään aloittavia uusia ohjaajia. Teoreettinen
viitekehys koostuu ohjauksen ja monikulttuurisen ohjauksen näkökulmista. Tutkimuskysymyksiä oli
kolme, jotka käsittelivät ohjaustyön ja monikulttuurisen ohjauksen haasteita tuetussa asumisessa
kyseisen asiakasryhmän parissa sekä haastateltavien esiin tuomia kehittämisehdotuksia.
Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin seitsemää Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n tuetun
asumisen ohjaajaa. Aineiston keruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Aineiston analyysi oli
aineistolähtöinen. Aineistosta löysin kolmetoista teemaa, jotka järjestin neljän otsikon alle.
Tutkimustuloksina ohjauksen haasteisiin muotoutui ohjaajan psyykkinen kuormittuminen, nuorten
mielenterveyden tukeminen, tukiprosessin vaiheisiin liittyvät haasteet, luottamuksellisuuden luominen
tukisuhteessa ja työntekijän rooliin liittyvät kysymykset. Monikulttuurisen ohjauksen haasteita olivat
kieleen ja nuoren ymmärtämiseen, arvoihin ja asenteisiin liittyvät haasteet sekä kulttuurisensitiivisen
reflektion vaativuus. Lisäksi haasteena koettiin suomalaisen palvelujärjestelmään pereydyttäminen.
Hankaluus ymmärtää nuoren taustaa ja sen merkitystä, nuorten kokeman yksinäisyyden vaikutus
ohjaajan työhön sekä nuoren mielenterveyden tukeminen kuvaavat tämän tutkimuksen mukaan ohjaajan
työn suurimpia haasteita. Työryhmän ja oman sisäisen reflektion oppiminen kuuluu olennaisena osana
työssä kehittymiseen. Monikulttuurisen ohjauksen haasteina ilmenevät selkokielen oppiminen,
monikulttuurisen tietoisuuden kasvaminen sekä ristiriitatilanteiden eettinen pohtiminen yhdessä
työryhmänä. Kehittämisehdotuksina esille tulee erilaisten menetelmien ja välineiden luominen nuoren
mielenterveyden tukemiseen ja arviointiin sekä nuorten työllistymisen parantamiseen liittyvää
resurssien lisäämistä eri keinoin.
saapuneiden turvapaikanhakijataustaisten nuorten ohjauksesta tuetussa asumisessa. Tavoitteena oli
tietoa tuottamalla tukea kyseisen ryhmän kanssa työtään aloittavia uusia ohjaajia. Teoreettinen
viitekehys koostuu ohjauksen ja monikulttuurisen ohjauksen näkökulmista. Tutkimuskysymyksiä oli
kolme, jotka käsittelivät ohjaustyön ja monikulttuurisen ohjauksen haasteita tuetussa asumisessa
kyseisen asiakasryhmän parissa sekä haastateltavien esiin tuomia kehittämisehdotuksia.
Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin seitsemää Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n tuetun
asumisen ohjaajaa. Aineiston keruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Aineiston analyysi oli
aineistolähtöinen. Aineistosta löysin kolmetoista teemaa, jotka järjestin neljän otsikon alle.
Tutkimustuloksina ohjauksen haasteisiin muotoutui ohjaajan psyykkinen kuormittuminen, nuorten
mielenterveyden tukeminen, tukiprosessin vaiheisiin liittyvät haasteet, luottamuksellisuuden luominen
tukisuhteessa ja työntekijän rooliin liittyvät kysymykset. Monikulttuurisen ohjauksen haasteita olivat
kieleen ja nuoren ymmärtämiseen, arvoihin ja asenteisiin liittyvät haasteet sekä kulttuurisensitiivisen
reflektion vaativuus. Lisäksi haasteena koettiin suomalaisen palvelujärjestelmään pereydyttäminen.
Hankaluus ymmärtää nuoren taustaa ja sen merkitystä, nuorten kokeman yksinäisyyden vaikutus
ohjaajan työhön sekä nuoren mielenterveyden tukeminen kuvaavat tämän tutkimuksen mukaan ohjaajan
työn suurimpia haasteita. Työryhmän ja oman sisäisen reflektion oppiminen kuuluu olennaisena osana
työssä kehittymiseen. Monikulttuurisen ohjauksen haasteina ilmenevät selkokielen oppiminen,
monikulttuurisen tietoisuuden kasvaminen sekä ristiriitatilanteiden eettinen pohtiminen yhdessä
työryhmänä. Kehittämisehdotuksina esille tulee erilaisten menetelmien ja välineiden luominen nuoren
mielenterveyden tukemiseen ja arviointiin sekä nuorten työllistymisen parantamiseen liittyvää
resurssien lisäämistä eri keinoin.