Ravitsemusterapeutti neuvolaikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyden edistäjänä
Falk, Iiris; Kärkkäinen, Minna (2010)
Falk, Iiris
Kärkkäinen, Minna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102013861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102013861
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää ravitsemusterapeutin roolia ja työnkuvaa neuvolaikäisten lasten ja heidän perheidensä parissa terveyden edistäjänä. Tavoitteena on tarjota tietoa terveyden edistämisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi lasten ravitsemusohjauksessa terveyskeskuksissa. Työssä kuvataan ravitsemusterapeutin merkitystä terveyden edistäjänä ja työn toteutumista neuvolaikäisten lasten ja heidän perheidensä parissa sekä sitä, minkälaiset neuvolaikäiset lapset ja heidän perheensä ohjataan ravitsemusterapeutille.
Opinnäytetyö on osa hanketta Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi ja kehittäminen 2009-2011 - näkökulmana lapsiperheiden ja nuorten palvelut. Hanke toteutuu Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyönä.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea Helsingin kaupungin terveyskeskuksissa työskentelevää ravitsemusterapeuttia. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista nousi esille lapsille ja heidän perheilleen suunnatun ravitsemusohjauksen tärkeys terveellisten ravitsemustottumusten muodostumisen kannalta. Ravitsemusterapeutti on keskeisessä asemassa ravitsemusohjaajana haasteellisissa tilanteissa. Tulosten mukaan yleisimpiä ravitsemusohjaukseen tulevia ryhmiä ovat allergiset lapset, kasvissyöjäperheet, ali- tai ylipainoiset lapset, syömisongelmaiset lapset sekä maahanmuuttajaperheet. Ravitsemusterapeutin työ toteutuu ensisijaisesti yksilöohjauksena vanhemmille ja kehitystason mukaan myös lapsille. Keskeisenä työvälineenä on vuorovaikutteinen keskustelu. Ohjauksessa merkittävänä haasteena on perheiden ristiriitaisen tiedon saaminen eri tietolähteistä, sekä perheiden vaikeus muuttaa totuttuja ruokailutapojaan. Moniammatillinen yhteistyö koettiin tärkeänä, mutta arjessa sen osuus ei ole kovin suuri. Terveydenhoitajan lisäksi tärkeinä yhteistyökumppaneina tulivat esille psykologi ja puheterapeutti. Kehittämisehdotuksina nousi esille Internetin hyödyntäminen, lapsen ruokailu osana ravitsemusohjausta ja ruoanvalmistuskurssit lapsille.
Jatkotutkimushaasteina nousi esille ravitsemusohjaus perheen näkökulmasta, sekä terveydenhoitajan antama ravitsemusohjaus. Perheet olivat toivoneet lisää kirjallista materiaalia, joten kaivattaisiin tarkempaa tietoa siitä, mitä tämä materiaali olisi.
Opinnäytetyö on osa hanketta Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi ja kehittäminen 2009-2011 - näkökulmana lapsiperheiden ja nuorten palvelut. Hanke toteutuu Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyönä.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea Helsingin kaupungin terveyskeskuksissa työskentelevää ravitsemusterapeuttia. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista nousi esille lapsille ja heidän perheilleen suunnatun ravitsemusohjauksen tärkeys terveellisten ravitsemustottumusten muodostumisen kannalta. Ravitsemusterapeutti on keskeisessä asemassa ravitsemusohjaajana haasteellisissa tilanteissa. Tulosten mukaan yleisimpiä ravitsemusohjaukseen tulevia ryhmiä ovat allergiset lapset, kasvissyöjäperheet, ali- tai ylipainoiset lapset, syömisongelmaiset lapset sekä maahanmuuttajaperheet. Ravitsemusterapeutin työ toteutuu ensisijaisesti yksilöohjauksena vanhemmille ja kehitystason mukaan myös lapsille. Keskeisenä työvälineenä on vuorovaikutteinen keskustelu. Ohjauksessa merkittävänä haasteena on perheiden ristiriitaisen tiedon saaminen eri tietolähteistä, sekä perheiden vaikeus muuttaa totuttuja ruokailutapojaan. Moniammatillinen yhteistyö koettiin tärkeänä, mutta arjessa sen osuus ei ole kovin suuri. Terveydenhoitajan lisäksi tärkeinä yhteistyökumppaneina tulivat esille psykologi ja puheterapeutti. Kehittämisehdotuksina nousi esille Internetin hyödyntäminen, lapsen ruokailu osana ravitsemusohjausta ja ruoanvalmistuskurssit lapsille.
Jatkotutkimushaasteina nousi esille ravitsemusohjaus perheen näkökulmasta, sekä terveydenhoitajan antama ravitsemusohjaus. Perheet olivat toivoneet lisää kirjallista materiaalia, joten kaivattaisiin tarkempaa tietoa siitä, mitä tämä materiaali olisi.