Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi
Venäläinen, Eila (2010)
Venäläinen, Eila
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110914297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110914297
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää tietämystä varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvoinnista. Tavoitteena oli saada tietoa varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnin tilanteesta ja tunnistaa työhyvinvointia uhkaavat keskeiset tekijät. Yhtenä huonon työhyvinvoinnin aiheuttajana pidetään työympäristön kuormittavuutta, joka pitkään jatkuessaan saattaa aiheuttaa työuupumusta. Ensimmäisenä tutkimuson-gelmana oli selvittää, missä määrin varhaiskasvatuksen henkilöstöllä esiintyy työuupumusta. Toisena tutkimusongelmana oli saada tietoa, mitkä tekijät aiheuttavat työuupumusta. Lopuksi tarkasteltiin tämän tutkimuksen tuloksia Karasekin mallin terveellisen työn teorian avulla. Sen mukaan terveys kehittyy työn hallinnan ja työn vaatimusten vuorovaikutuksena. Suuretkaan työn vaatimukset eivät rasita, jos samanaikaisesti työn hallinta on hyvää. Tällainen yhdistelmä pikemminkin edistää taitojen, voimavarojen ja terveyden kohenemista. Vastaavasti huono työn hallinta yhdistyneenä suuriin työn vaatimuksiin ehkäisee oppimista ja heikentää entisiäkin taitoja johtaen enenevään rasittuneisuuteen sekä terveysongelmiin
Tutkimusaineiston keruu toteutettiin marras-joulukuussa 2008 sisäisenä postikyselynä Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstölle (n = 316, vastausprosentti 86). Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastomenetelmin.
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokonaistyöuupumus oli vakava-asteista 2,9 %:lla vastaajista, hieman enemmän kuin Terveys 2000 tutkimuksen tulos aikuisväestöllä (2,5 %). Uupumustilanne oli yleisempää nuoremmilla työntekijöillä, heidän uupumukseensa näytti liittyvän myös lyhyt työura ja huono itsearvioitu terveydentila. Iäkkäämpien ongelmana oli huono työkyvynennuste ja siitä aiheutuva jaksamattomuus, varsinkin perhepäivähoitajien ja laitosapulaisten kohdalla. Päiväkodin johtajilla ja lastenhoitajilla oli vähiten vakavaa työuupumusta, lastentarhaopettajilla ja laitosapulaisilla eniten. Työuupumukseen näytti vahvasti liittyvän työpaikka, työpaikan ilmapiiri ja esimiestyö. Vakavaa työuupumusta näyttäisi olevan enemmän päiväkodeissa, joissa koettiin ongelmia työilmapiirissä ja esimiestyössä. Työn vaatimusten merkitys uupumukseen oli tässä tutkimuksessa huomattavasti suurempi kuin työn hallinnan. Työn vaatimusten ja työn hallinnan yhdistelmästä muodostettiin yhdistelmämuuttuja. Alle 45 -vuotiaiden aktiivista työtä tekevien joukossa esiintyi vakavaa työuupumusta enemmän kuin iäkkäämmillä työntekijöillä. Lisäksi nuorille tärkeimmäksi uhkaksi terveyden kannalta nousi myös kuormittava työ.
Tutkimuksen mukaan näyttää ilmeiseltä, että nuorilla työuransa alussa olevilla on vakavaa uupumusta enemmän kuin vanhemmilla työntekijöillä. Nuoret työntekijät ovat tulevaisuuden ”henkilöpääomaa”, joista kannattaa pitää kiinni. Lisäksi uupumuksen ehkäisytyössä kannattaa entistä enemmän kiinnittää huomiota työyhteisön toimivuuteen, esimiestyöhön ja työn kuormitukseen.
Tutkimusaineiston keruu toteutettiin marras-joulukuussa 2008 sisäisenä postikyselynä Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstölle (n = 316, vastausprosentti 86). Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastomenetelmin.
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokonaistyöuupumus oli vakava-asteista 2,9 %:lla vastaajista, hieman enemmän kuin Terveys 2000 tutkimuksen tulos aikuisväestöllä (2,5 %). Uupumustilanne oli yleisempää nuoremmilla työntekijöillä, heidän uupumukseensa näytti liittyvän myös lyhyt työura ja huono itsearvioitu terveydentila. Iäkkäämpien ongelmana oli huono työkyvynennuste ja siitä aiheutuva jaksamattomuus, varsinkin perhepäivähoitajien ja laitosapulaisten kohdalla. Päiväkodin johtajilla ja lastenhoitajilla oli vähiten vakavaa työuupumusta, lastentarhaopettajilla ja laitosapulaisilla eniten. Työuupumukseen näytti vahvasti liittyvän työpaikka, työpaikan ilmapiiri ja esimiestyö. Vakavaa työuupumusta näyttäisi olevan enemmän päiväkodeissa, joissa koettiin ongelmia työilmapiirissä ja esimiestyössä. Työn vaatimusten merkitys uupumukseen oli tässä tutkimuksessa huomattavasti suurempi kuin työn hallinnan. Työn vaatimusten ja työn hallinnan yhdistelmästä muodostettiin yhdistelmämuuttuja. Alle 45 -vuotiaiden aktiivista työtä tekevien joukossa esiintyi vakavaa työuupumusta enemmän kuin iäkkäämmillä työntekijöillä. Lisäksi nuorille tärkeimmäksi uhkaksi terveyden kannalta nousi myös kuormittava työ.
Tutkimuksen mukaan näyttää ilmeiseltä, että nuorilla työuransa alussa olevilla on vakavaa uupumusta enemmän kuin vanhemmilla työntekijöillä. Nuoret työntekijät ovat tulevaisuuden ”henkilöpääomaa”, joista kannattaa pitää kiinni. Lisäksi uupumuksen ehkäisytyössä kannattaa entistä enemmän kiinnittää huomiota työyhteisön toimivuuteen, esimiestyöhön ja työn kuormitukseen.