Perhehoitotyön hyödyt ja aloittamisen haasteet
Purtilo, Marja; Kyrkkö, Tarja (2010)
Purtilo, Marja
Kyrkkö, Tarja
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102613961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010102613961
Tiivistelmä
Perhehoitotyö on yksilön ja perheen sekä terveyden että sairauden välisten yhteyksien huomioonottamista hoitosuunnitelmassa ja hoitoa arvioitaessa. Perhehoitotyön tärkeimmät tavoitteet ovat perheen tukeminen ja tiedon lisääminen sekä hoidon jatkuvuuden turvaaminen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä eri tavoin työskennellään potilaan perheen kanssa, hoitajien kokemuksia perhehoitotyön hyödyistä ja perhehoitotyön aloittamisen haasteista uuden potilaan kanssa, sekä tarvittavan tuen tarpeesta omalta työyhteisöltään. Tutkimuksen tavoitteena oli, että saatua tietoa voidaan hyödyntää perhehoitotyön toimintamallin edelleen kehittämisessä psykiatrisella osastolla.
Lähestymistapa tässä tutkimuksessa oli kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä avoimin kysymyksin. Tutkimusaineisto kerättiin psykiatrisen osaston perhehoitotyötä tekeviltä hoitajilta. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tulosten mukaan perhehoitotyö koettiin erittäin tärkeäksi. Suurimpana hyötynä oli tiedon antaminen ja saaminen. Haasteina koettiin perheiden erilaisuuden ja yksilöllisyyden huomioiminen sekä käytännön tuomat ongelmat. Koulutus ja käytännön harjoittelu kokeneemman hoitajan kanssa koettiin tärkeimmiksi työyhteisön antamaksi tueksi. Osastolla vallitseva perhehoitomyönteisyys antoi myös merkityksellistä tukea.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää perhehoitotyön hyödyt, haasteet ja odotukset perheen näkökulmasta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä eri tavoin työskennellään potilaan perheen kanssa, hoitajien kokemuksia perhehoitotyön hyödyistä ja perhehoitotyön aloittamisen haasteista uuden potilaan kanssa, sekä tarvittavan tuen tarpeesta omalta työyhteisöltään. Tutkimuksen tavoitteena oli, että saatua tietoa voidaan hyödyntää perhehoitotyön toimintamallin edelleen kehittämisessä psykiatrisella osastolla.
Lähestymistapa tässä tutkimuksessa oli kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä avoimin kysymyksin. Tutkimusaineisto kerättiin psykiatrisen osaston perhehoitotyötä tekeviltä hoitajilta. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tulosten mukaan perhehoitotyö koettiin erittäin tärkeäksi. Suurimpana hyötynä oli tiedon antaminen ja saaminen. Haasteina koettiin perheiden erilaisuuden ja yksilöllisyyden huomioiminen sekä käytännön tuomat ongelmat. Koulutus ja käytännön harjoittelu kokeneemman hoitajan kanssa koettiin tärkeimmiksi työyhteisön antamaksi tueksi. Osastolla vallitseva perhehoitomyönteisyys antoi myös merkityksellistä tukea.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää perhehoitotyön hyödyt, haasteet ja odotukset perheen näkökulmasta.