"Jos minne lie, polkuni vie..." : lastensuojelulaitoksen lähiesimiehen työhyvinvoinnin tekijöitä
Raitanen, Anne; Tranberg, Tiina (2010)
Raitanen, Anne
Tranberg, Tiina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914785
Tiivistelmä
Lastensuojelulaitoksen lähiesimiehet, vastaavat hoitajat, kohtaavat työssään jatkuvia haasteita, odotuksia ja usein hyvin ristiriitaisia vaatimuksia. Tästä huolimatta heidän on kyettävä säilyttämään toimintakykynsä nopeasti muuttuvassa ja usein kaoottisessa työympäristössä. Vastaavien hoitajien työssä jaksaminen on olennainen osa lastenkotityön ydintehtävän, lasten hyvinvoinnin, toteutumisessa. Esimiehen rooli työntekijöiden työssä jaksamisen edistäjänä ja työyhteisön laadukkaan toiminnan varmistajana on keskeinen. Opinnäytetyömme tavoitteena on kuvata vastaavien hoitajien kokeman työhyvinvoinnin lisääviä ja vähentäviä tekijöitä ja löytää keinoja lähiesimiesten työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
Opinnäytetyön tutkimusongelma jakautuu kahteen pääkysymykseen: mitkä ovat esimiestyössä kuormittavia tekijöitä eli tekijöitä, jotka koettelevat esimiehen jaksamista, ja mitkä ovat toisaalta tekijöitä, jotka auttavat esimiestä jaksamaan työssään. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keräämiseen käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelimme työhömme kuutta vastaavaa hoitajaa, jotka työskentelivät kahdessa lastenkodissa Uudellamaalla. Aineiston analysoimme sisällönanalyysin menetelmällä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella vastaavat hoitajat jaksavat työssään melko hyvin. He ovat innostuneita työstään ja pystyvät myös irtautumaan työasioista vapaa-aikanaan sekä huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Vastaavien hoitajien työssä jaksamiseen vaikuttavat työn haastavuus, monipuolisuus ja työssä koettu vapaus ja itsenäisyys. Erityisesti kollegoilta saatu tuki koetaan tärkeäksi. Työn kuormittaviksi tekijöiksi nousevat puutteelliset työtilat ja siitä johtuvat jatkuvat keskeytykset keskittymistä vaativissa työtehtävissä. Työnkuvan määrittelemättömyys ja työssä koettu rooliristiriita, kun sama ihminen toimii välillä esimiehenä, välillä kollegana, koetaan myös työhyvinvointia vähentävänä. Vastaavien hoitajien työssään kokemat vaatimukset ja voimavarat kuvaamme kahden hyvinvointiprosessin, energia- ja motivaatiopolun, kautta.
Saadut tulokset tukevat aiempaa työhyvinvointitutkimusta. Tutkimuksesta saatiin tietoa, jolla voidaan lähteä kehittämään lastensuojelulaitoksien vastaavien hoitajien työtä ja työhyvinvointia. Jatkotutkimusehdotukseksi nousevat vastaavien hoitajien kokemus kiireestä, kiirettä tuottavat tekijät ja kiireen vaikutus työn laatuun.
Opinnäytetyön tutkimusongelma jakautuu kahteen pääkysymykseen: mitkä ovat esimiestyössä kuormittavia tekijöitä eli tekijöitä, jotka koettelevat esimiehen jaksamista, ja mitkä ovat toisaalta tekijöitä, jotka auttavat esimiestä jaksamaan työssään. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keräämiseen käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelimme työhömme kuutta vastaavaa hoitajaa, jotka työskentelivät kahdessa lastenkodissa Uudellamaalla. Aineiston analysoimme sisällönanalyysin menetelmällä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella vastaavat hoitajat jaksavat työssään melko hyvin. He ovat innostuneita työstään ja pystyvät myös irtautumaan työasioista vapaa-aikanaan sekä huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Vastaavien hoitajien työssä jaksamiseen vaikuttavat työn haastavuus, monipuolisuus ja työssä koettu vapaus ja itsenäisyys. Erityisesti kollegoilta saatu tuki koetaan tärkeäksi. Työn kuormittaviksi tekijöiksi nousevat puutteelliset työtilat ja siitä johtuvat jatkuvat keskeytykset keskittymistä vaativissa työtehtävissä. Työnkuvan määrittelemättömyys ja työssä koettu rooliristiriita, kun sama ihminen toimii välillä esimiehenä, välillä kollegana, koetaan myös työhyvinvointia vähentävänä. Vastaavien hoitajien työssään kokemat vaatimukset ja voimavarat kuvaamme kahden hyvinvointiprosessin, energia- ja motivaatiopolun, kautta.
Saadut tulokset tukevat aiempaa työhyvinvointitutkimusta. Tutkimuksesta saatiin tietoa, jolla voidaan lähteä kehittämään lastensuojelulaitoksien vastaavien hoitajien työtä ja työhyvinvointia. Jatkotutkimusehdotukseksi nousevat vastaavien hoitajien kokemus kiireestä, kiirettä tuottavat tekijät ja kiireen vaikutus työn laatuun.