Vanhempien kokemuksia astmaa sairastavan alle 4-vuotiaan lapsen lääkehoidosta kotona ohjauksen jälkeen
Pauna, Katja; Tuovinen, Hannele (2010)
Pauna, Katja
Tuovinen, Hannele
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111814718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111814718
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia. Projektissa kehitellään ja kokeillaan alle 4-vuotiaiden lasten astman lääkehoidon ohjausinterventiota Jorvin sairaalan lastenosastolla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselylomakkeiden avulla vanhempien luottamusta kykyihinsä astmaa tai astmankaltaisia oireita sairastavan alle 4-vuotiaan lapsensa hengenahdistusoireiden hoidossa kotona. Kyselylomakkeen pohjalta laadittujen tutkimuskysymysten avulla selvitettiin vanhempien kykyä tunnistaa hengenahdistusoireet ja toteuttaa lääkehoitoa. Lisäksi selvitettiin lapsen sairauden vaikutusta perheen voimavaroihin.
Kyselylomakkeet oli tarkoitus analysoida tilasto-ohjelman avulla, mutta koska lomakkeita palautui vain kymmenen kappaletta, päädyttiin purkamaan lomakkeet manuaalisesti. Kyselylomakkeista kävi ilmi, että suurin osa vastanneista luotti kykyihinsä tunnistaa lapsensa hengenahdistusoireita ja osasi toimia hengenahdistuskohtauksen aikana tilanteen vaatimalla tavalla. Lisäksi suurin osa vastaajista koki selviytyvänsä lapsensa lääkehoidon toteutuksesta, kuten esimerkiksi inhaloitavan lääkkeen annosta ja annoksen määrittelystä. Kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, ettei heidän lapsensa poikkea muista lapsista hengenahdistusoireista huolimatta. Tämänhetkisen lääkityksen turvallisuuteen luotettiin, mutta osa vastaajista oli osittain eri mieltä pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta.
Perheiden ohjaustilanteissa tuleekin jatkossa kiinnittää yhä enemmän huomiota lääkehoidon turvallisuuteen liittyvän tiedon antamiseen. Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus ja oireiden hoito sairaalassa pienillä lapsilla tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Tulevaisuudessa onkin tärkeää panostaa perheiden hyvään ohjaukseen kiinnittämällä huomiota sen sisältöön ja laatuun. Hyvin suunnitellun ja toteutetun ohjauksen avulla tuetaan perheiden kotona selviytymistä astmaa sairastavan lapsen kanssa.
Kyselylomakkeet oli tarkoitus analysoida tilasto-ohjelman avulla, mutta koska lomakkeita palautui vain kymmenen kappaletta, päädyttiin purkamaan lomakkeet manuaalisesti. Kyselylomakkeista kävi ilmi, että suurin osa vastanneista luotti kykyihinsä tunnistaa lapsensa hengenahdistusoireita ja osasi toimia hengenahdistuskohtauksen aikana tilanteen vaatimalla tavalla. Lisäksi suurin osa vastaajista koki selviytyvänsä lapsensa lääkehoidon toteutuksesta, kuten esimerkiksi inhaloitavan lääkkeen annosta ja annoksen määrittelystä. Kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, ettei heidän lapsensa poikkea muista lapsista hengenahdistusoireista huolimatta. Tämänhetkisen lääkityksen turvallisuuteen luotettiin, mutta osa vastaajista oli osittain eri mieltä pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta.
Perheiden ohjaustilanteissa tuleekin jatkossa kiinnittää yhä enemmän huomiota lääkehoidon turvallisuuteen liittyvän tiedon antamiseen. Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus ja oireiden hoito sairaalassa pienillä lapsilla tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Tulevaisuudessa onkin tärkeää panostaa perheiden hyvään ohjaukseen kiinnittämällä huomiota sen sisältöön ja laatuun. Hyvin suunnitellun ja toteutetun ohjauksen avulla tuetaan perheiden kotona selviytymistä astmaa sairastavan lapsen kanssa.