Loivan vesikaton korjaustavat ja niiden valintaan vaikuttavat tekijät
Vihattula, Armi (2010)
Lataukset:
Vihattula, Armi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112114892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112114892
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Vahanen Oy:lle korjausrakentamispalveluiden yksikköön. Työn tavoitteena oli tehdä yhtenäistävä ohjeistus loivien kattojen korjaussuunnitteluun. Opinnäytetyössä käsiteltiin yleisimmät loivien kattojen korjaustavat ja niiden valintaan vaikuttavat tekijät. Työn lähdetietoina käytettiin lukuisia ohjeistuksia kattojen korjauksiin liittyen. Lähteenä on käytetty lisäksi yrityksen henkilökunnan haastatteluja ja sisäisiä raporttimalleja.
Opinnäytetyön ensimmäisenä ohjeistuksena vesikaton korjaussuunnittelulle on kuntotutkimuksen tekeminen rakenneavauksineen, jolloin saadaan riittävä käsitys korjattavan katon kunnosta. Työssä käydään läpi yksitellen havainnot, joita kuntotutkimuksen aikana tulee tehdä, ja jotka omalta osaltaan määrittävät katon korjaustarvetta. Korjaustavan valintaan vaikuttaa myös se, kuinka pitkää käyttöikää korjauksella tavoitellaan ja millaiset ovat taloudelliset resurssit korjaustoimenpiteille.
Loivan katon yleisimmät korjaustavat ovat katteen korjaus tai sen uusiminen, yksityiskohtien korjaus tai kattava peruskorjaus. Energiatehokkuuden noustessa yhdeksi merkittäväksi rakennustapojen määrittäjäksi työssä käsitellään kattorakenteen energiatehokkuutta parantavia korjauksia omana osa-alueenaan. Työssä käsitellään mahdollisuuksia niin olemassa olevan kattorakenteen ulkopuoliseen kuin sisäpuoliseenkin lämmöneristämiseen. Esille tuodaan mahdollisuus myös uuteen jäähdytysenergian kulutusta vähentävän älykattorakenteeseen, johon yrityksessä on olemassa oma suunnitteluohjeistus. Ohjeistus on tehty opinnäytetyönä keväällä 2010.
Työ antaa perustan suunnittelijalle, joka omalta osaltaan tekee havainnot kuntotutkimuk-sen aikana. Havaintojen ja muiden valintaan vaikuttavien tekijöiden perusteella suunnittelija määrittää katon korjauksen oikean laajuiseksi.
Opinnäytetyön ensimmäisenä ohjeistuksena vesikaton korjaussuunnittelulle on kuntotutkimuksen tekeminen rakenneavauksineen, jolloin saadaan riittävä käsitys korjattavan katon kunnosta. Työssä käydään läpi yksitellen havainnot, joita kuntotutkimuksen aikana tulee tehdä, ja jotka omalta osaltaan määrittävät katon korjaustarvetta. Korjaustavan valintaan vaikuttaa myös se, kuinka pitkää käyttöikää korjauksella tavoitellaan ja millaiset ovat taloudelliset resurssit korjaustoimenpiteille.
Loivan katon yleisimmät korjaustavat ovat katteen korjaus tai sen uusiminen, yksityiskohtien korjaus tai kattava peruskorjaus. Energiatehokkuuden noustessa yhdeksi merkittäväksi rakennustapojen määrittäjäksi työssä käsitellään kattorakenteen energiatehokkuutta parantavia korjauksia omana osa-alueenaan. Työssä käsitellään mahdollisuuksia niin olemassa olevan kattorakenteen ulkopuoliseen kuin sisäpuoliseenkin lämmöneristämiseen. Esille tuodaan mahdollisuus myös uuteen jäähdytysenergian kulutusta vähentävän älykattorakenteeseen, johon yrityksessä on olemassa oma suunnitteluohjeistus. Ohjeistus on tehty opinnäytetyönä keväällä 2010.
Työ antaa perustan suunnittelijalle, joka omalta osaltaan tekee havainnot kuntotutkimuk-sen aikana. Havaintojen ja muiden valintaan vaikuttavien tekijöiden perusteella suunnittelija määrittää katon korjauksen oikean laajuiseksi.