Hoitajien arvio valtaistumisestaan ja siihen liittyvät työhyvinvointia tukevat kehittämisehdotukset
Jämsén, Anne; Valovirta, Eliisa (2010)
Jämsén, Anne
Valovirta, Eliisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914830
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa hoitajien valtaistumisesta (empowerment) sekä sitä edistävistä että estävistä tekijöistä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Neurokirurgisella teho- ja valvontaosastolla, sekä Päihdepsykiatrian klinikalla. Tavoitteena oli opinnäytetyön tutkimustulosten sovittaminen aikaisempaan tutkimustietoon, ja sen pohjalta luoda kehittämisehdotukset yksiköiden työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin kohdeyksiköiden hoitohenkilökunnalta (n = 79) ”Nurse Empowerment” -mittarilla (Kuokkanen 2003) keväällä 2010. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 17.0 for Windows -ohjelmalla tarkastelemalla tilastollisia tunnuslukuja. Taustamuuttujien yhteyttä valtaistumiseen testattiin riippumattomien otosten t-testillä, Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimilla sekä ANOVA varianssianalyysillä. Luotettavuutta tarkasteltiin Cronbachin alfa-kertoimella. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin sisällön erittely -menetelmällä.
Tutkimukseen osallistuneet hoitajat kokivat olevansa melko valtaistuneita. Heidän ominaisuuksiaan ja toimintaansa kuvasivat parhaiten toisten arvostaminen, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Heikoiten hoitajien ominaisuuksia kuvasivat innovatiivisuus ja luovuus, innostuneisuus työn kehittämiseen sekä tavoitteellisuus. Lisäksi hoitajien toimintaa kuvasivat omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, uskallus sanoa ja toimia, tehokkuus paineen alla, joustavuus, taitavuus sekä päätöksentekokyky, itsenäisyys ja kollegojen konsultointi että opettaminen. Huonoimmin hoitajien toimintaa kuvasivat avoin keskustelu, työskentely yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja työyhteisön ilmapiiriin vaikuttaminen sekä ongelmien ratkaiseminen. Valtaistuneemmat hoitajat olivat muita tyytyväisempiä työhönsä ja työpaikkaansa, ja osallistuivat useammin lisä- ja täydennyskoulutuksiin kuin vähemmän valtaistuneet hoitajat.
Tutkimukseen osallistuneet hoitajat arvioivat työympäristönsä melko valtaistumista edistäväksi. He arvioivat työympäristössään olevan kollegiaalista tukea, kykyä ongelmien ratkaisuun ja ilmapiirin avoimuutta. Toisaalta he kokivat työympäristössään olevan myös raja-aitoja ja eripuraa sekä avoimuuden puutetta.
Työhyvinvoinnin kehittämisehdotukset esitettiin ”Nurse Empowerment” -mittarin alakategorioiden mukaisesti.
Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin kohdeyksiköiden hoitohenkilökunnalta (n = 79) ”Nurse Empowerment” -mittarilla (Kuokkanen 2003) keväällä 2010. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 17.0 for Windows -ohjelmalla tarkastelemalla tilastollisia tunnuslukuja. Taustamuuttujien yhteyttä valtaistumiseen testattiin riippumattomien otosten t-testillä, Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimilla sekä ANOVA varianssianalyysillä. Luotettavuutta tarkasteltiin Cronbachin alfa-kertoimella. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin sisällön erittely -menetelmällä.
Tutkimukseen osallistuneet hoitajat kokivat olevansa melko valtaistuneita. Heidän ominaisuuksiaan ja toimintaansa kuvasivat parhaiten toisten arvostaminen, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Heikoiten hoitajien ominaisuuksia kuvasivat innovatiivisuus ja luovuus, innostuneisuus työn kehittämiseen sekä tavoitteellisuus. Lisäksi hoitajien toimintaa kuvasivat omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, uskallus sanoa ja toimia, tehokkuus paineen alla, joustavuus, taitavuus sekä päätöksentekokyky, itsenäisyys ja kollegojen konsultointi että opettaminen. Huonoimmin hoitajien toimintaa kuvasivat avoin keskustelu, työskentely yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja työyhteisön ilmapiiriin vaikuttaminen sekä ongelmien ratkaiseminen. Valtaistuneemmat hoitajat olivat muita tyytyväisempiä työhönsä ja työpaikkaansa, ja osallistuivat useammin lisä- ja täydennyskoulutuksiin kuin vähemmän valtaistuneet hoitajat.
Tutkimukseen osallistuneet hoitajat arvioivat työympäristönsä melko valtaistumista edistäväksi. He arvioivat työympäristössään olevan kollegiaalista tukea, kykyä ongelmien ratkaisuun ja ilmapiirin avoimuutta. Toisaalta he kokivat työympäristössään olevan myös raja-aitoja ja eripuraa sekä avoimuuden puutetta.
Työhyvinvoinnin kehittämisehdotukset esitettiin ”Nurse Empowerment” -mittarin alakategorioiden mukaisesti.