Lähettävien lääkäreiden valveutuneisuus tietokonetomografiatutkimuksista : Potilaan säteilyaltistus ja oikeutusperiaatteen toteuttaminen
Saarihuhta, Elina; Ulmanen, Mirka (2010)
Saarihuhta, Elina
Ulmanen, Mirka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914802
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lähettävien lääkäreiden valveutuneisuutta potilaille aiheutuvasta säteilyaltistuksesta ja oikeutusperiaatteen toteuttamisesta tietokonetomografiatutkimuksissa (TT). Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskukselle (AKU) lähettävien lääkäreiden valveutuneisuudesta TT-tutkimuksista aiheutuvasta säteilyaltistuksesta ja oikeutusperiaatteen toteuttamisesta TT-tutkimuksissa. Tutkimusongelmia oli kolme: Miten aikuisia potilaita TT-tutkimuksiin lähettävät lääkärit ottavat huomioon oikeutusperiaatteen toteuttamisen? Miten aikuisia potilaita TT-tutkimuksiin lähettävät lääkärit tiedostavat TT-tutkimuksesta aiheutuvan säteilyaltistuksen? Miten lähettävät lääkärit ylläpitävät tietojaan säteilysuojelusta?
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Teoreettinen viitekehys muodostui TT-tutkimuksista ja niistä käsittelevistä aikaisemmista tutkimuksista, säteilylainsäädännöstä sekä teoriasta säteilyn vaikutuksista. Aineisto kerättiin ELomakkeella Tampereen yliopistollisen sairaalan lääkäreiltä. Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoitui 414 lääkäriä. Kyselyyn vastasi 57 lääkäriä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 13,8 %. Aineistosta muodostettiin havaintomatriisi Excel-taulukkolaskentaohjelmalla ja se analysoitiin Tixel-tilastointi-ohjelman avulla.
Tulosten perusteella lääkärit toteuttavat oikeutusperiaatetta mm. tutustumalla potilaan aikaisempiin tutkimuksiin, ottamalla huomioon säteilyturvallisemmat tutkimusmenetelmät sekä tutustumalla oppaisiin tutkimussuosituksista. Suurin osa vastaajista osasi suhteuttaa oikein TT-tutkimuksen aiheuttaman säteilyaltistuksen muihin kuvantamistutkimuksiin verrattuna, mutta vain kolmasosa kykeni arvioimaan vatsan TT-tutkimuksesta aiheutuvan efektiivisen säteilyannoksen ja suhteuttamaan pään TT-tutkimuksen säteilyannoksen taustasäteilyannokseen. Suurin osa vastaajista arvioi, että TT-tutkimuksella on kyky kasvattaa syöpäriskiä (84 %) ja aiheuttaa DNA-vaurioita (89 %), mutta säteilysuojelutermistö oli osittain vastaajille vierasta. Valtaosa (77 %) vastaajista piti säteilysuojelun täydennyskoulutusta tarpeellisena, mutta vain puolet vastaajista oli saanut täyteen vaadittavan täydennyskoulutuksen opintopistemäärän viiden vuoden aikana. Kolmasosa vastaajista ilmoitti, ettei ole käynyt säteilysuojelun täydennyskoulutuksessa lainkaan viimeisen viiden vuoden aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Teoreettinen viitekehys muodostui TT-tutkimuksista ja niistä käsittelevistä aikaisemmista tutkimuksista, säteilylainsäädännöstä sekä teoriasta säteilyn vaikutuksista. Aineisto kerättiin ELomakkeella Tampereen yliopistollisen sairaalan lääkäreiltä. Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoitui 414 lääkäriä. Kyselyyn vastasi 57 lääkäriä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 13,8 %. Aineistosta muodostettiin havaintomatriisi Excel-taulukkolaskentaohjelmalla ja se analysoitiin Tixel-tilastointi-ohjelman avulla.
Tulosten perusteella lääkärit toteuttavat oikeutusperiaatetta mm. tutustumalla potilaan aikaisempiin tutkimuksiin, ottamalla huomioon säteilyturvallisemmat tutkimusmenetelmät sekä tutustumalla oppaisiin tutkimussuosituksista. Suurin osa vastaajista osasi suhteuttaa oikein TT-tutkimuksen aiheuttaman säteilyaltistuksen muihin kuvantamistutkimuksiin verrattuna, mutta vain kolmasosa kykeni arvioimaan vatsan TT-tutkimuksesta aiheutuvan efektiivisen säteilyannoksen ja suhteuttamaan pään TT-tutkimuksen säteilyannoksen taustasäteilyannokseen. Suurin osa vastaajista arvioi, että TT-tutkimuksella on kyky kasvattaa syöpäriskiä (84 %) ja aiheuttaa DNA-vaurioita (89 %), mutta säteilysuojelutermistö oli osittain vastaajille vierasta. Valtaosa (77 %) vastaajista piti säteilysuojelun täydennyskoulutusta tarpeellisena, mutta vain puolet vastaajista oli saanut täyteen vaadittavan täydennyskoulutuksen opintopistemäärän viiden vuoden aikana. Kolmasosa vastaajista ilmoitti, ettei ole käynyt säteilysuojelun täydennyskoulutuksessa lainkaan viimeisen viiden vuoden aikana.