"Jotenkin enemmän inhimillinen": sosiaalialan työpukeutumisen tarkastelua
Keronen, Asko (2010)
Keronen, Asko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112315188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112315188
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli käyttäjien kokemuksia ja tunteita hyödyntäen selvittää sosiaalialan työpukeutumista ja sen merkityksiä vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkielma on liitetty sosiaalialan toimistotyyppisiin toimipisteisiin, joissa lainsäädäntö antaa viranhaltijoille harkintaa ja henkilökohtaista päätösvaltaa. Nämä korostuvat muun muassa lastensuojelussa ja toimeentulotuessa, joista jälkimmäinen on tutkielman tarkemmin esitelty konteksti.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimi Susan Kaiserin kontekstuaalisen perspektiivin teoria yhdessä pukeutumisen ja sanattoman viestinnän käsitemaailman kanssa. Kaiserin teoria nivoo yksilön, vuorovaikutuksen ja kulttuurin kysymykset kokonaisuudeksi. Nämä yhdistämällä ja hyväksyen, että perspektiivit kulkevat limittäin, voidaan pukeutumisen ja ulkonäön merkityksiä ihmisille tarkastella laajemmin.
Aineisto muodostui neljän eri-ikäisen, suomalaissyntyisen, pääkaupunkiseudulla asuvan, toimeentulotuen ja lastensuojelun toimipisteiden käyttäjien kokemuksista. Aineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen metodologialle tyypillisellä tavalla, teemahaastattelulla. Haastattelun runko koostui Susan Kaiserin teoriasta operationalisoiduilla ja tutkimustehtävään nojaavilla käsitteillä. Aineisto analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Työpukeutumisen monimerkityksellisyyttä avasivat analyysissä eriytyneet pääluokat tyylitietoisuus, kokemuksien ja sitoutumisen synteesi sekä kontekstiherkkyys. Tyylitietoisuus korostaa kokonaisuuden hallintaa ja siihen liittyviä tekijöitä kuten pukeutumisen värimaailmaa. Kokemuksien ja sitoutumisen synteesissä työpukeutumisen herättämät huonommuuden tunteet kiinnittyivät onnistuneeseen vuorovaikutukseen ja siten myös yhteistyöhön sitoutumiseen. Kontekstiherkkyys ilmentää työpukeutumisen merkitystä sosiaalipalvelujen konteksteissa pukeutumisen asiallisuuden, uskottavuuden ja persoonallisuuden kautta.
Tulosten mukaan työpukeutuminen on osa ammattipätevyyttä ja antaa onnistuneen kokonaisuuden, värimaailman ja persoonallisuuden kautta iloa ja virkeyttä myös palvelun käyttäjälle. Onnistunut työpukeutuminen koettiin sosiaalipalveluiden imagoa kohottavana.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimi Susan Kaiserin kontekstuaalisen perspektiivin teoria yhdessä pukeutumisen ja sanattoman viestinnän käsitemaailman kanssa. Kaiserin teoria nivoo yksilön, vuorovaikutuksen ja kulttuurin kysymykset kokonaisuudeksi. Nämä yhdistämällä ja hyväksyen, että perspektiivit kulkevat limittäin, voidaan pukeutumisen ja ulkonäön merkityksiä ihmisille tarkastella laajemmin.
Aineisto muodostui neljän eri-ikäisen, suomalaissyntyisen, pääkaupunkiseudulla asuvan, toimeentulotuen ja lastensuojelun toimipisteiden käyttäjien kokemuksista. Aineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen metodologialle tyypillisellä tavalla, teemahaastattelulla. Haastattelun runko koostui Susan Kaiserin teoriasta operationalisoiduilla ja tutkimustehtävään nojaavilla käsitteillä. Aineisto analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Työpukeutumisen monimerkityksellisyyttä avasivat analyysissä eriytyneet pääluokat tyylitietoisuus, kokemuksien ja sitoutumisen synteesi sekä kontekstiherkkyys. Tyylitietoisuus korostaa kokonaisuuden hallintaa ja siihen liittyviä tekijöitä kuten pukeutumisen värimaailmaa. Kokemuksien ja sitoutumisen synteesissä työpukeutumisen herättämät huonommuuden tunteet kiinnittyivät onnistuneeseen vuorovaikutukseen ja siten myös yhteistyöhön sitoutumiseen. Kontekstiherkkyys ilmentää työpukeutumisen merkitystä sosiaalipalvelujen konteksteissa pukeutumisen asiallisuuden, uskottavuuden ja persoonallisuuden kautta.
Tulosten mukaan työpukeutuminen on osa ammattipätevyyttä ja antaa onnistuneen kokonaisuuden, värimaailman ja persoonallisuuden kautta iloa ja virkeyttä myös palvelun käyttäjälle. Onnistunut työpukeutuminen koettiin sosiaalipalveluiden imagoa kohottavana.