Neuvontapiste Ne-Rån maahanmuuttaja-asiakkaat : kartoitus maahanmuuttajamiesten- ja naisten asioinneista vuosilta 2008 ja 2009
Parviainen, Annika; Vauhkonen, Sari (2010)
Parviainen, Annika
Vauhkonen, Sari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415286
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme on tarkoituksena esitellä lukijalle muun muassa ohjaus-ja neuvontatyö maahanmuuttaja neuvontapiste Ne-Rån asiakkaana ja maahanmuuttajille suunnatut palvelut Helsingissä. Tavoitteenamme on asiakasseurantalomakkeiden avulla selvittää, missä asioissa maahanmuuttajat asioivat Ne-Råssa vuosina 2008 ja 2009 sekä kuinka maahanmuuttajamiesten ja - naisten asiointien syyt poikkeavat toisistaan. Lisäksi selvitämme, eroaako maahanmuuttajien ja valtaväestön asiointien syyt toisistaan. Opinnäytetyömme on luonteeltaan määrällinen, ja aineistona olemme käyttäneet Ne-Rån asiakasseuran-talomakkeita, joita oli 1 067 kappaletta. Maahanmuuttaja-asiakkaista oli täytetty 271 lomaketta.Tutkimuksemme mukaan vuonna 2008 maahanmuuttajanaiset ja –miehet asioivat Ne-Råssa ensisijaisesti hakeakseen neuvontaa sosiaalipalveluissa ja vähiten hakeakseen asiointitukea. Maahanmuuttajanaisten ja – miesten asiakaskäyntien syissä on nähtävissä yhdenmukaisuutta. Asiakaskäynneillä puheeksi otetuissa teemoissa sen sijaan on sukupuolten välillä selkeitä eroja. Teemat, jotka on useimmiten otettu puheeksi maahanmuuttajamiesten käynneillä, ovat asuminen, työ ja terveydentilaan liittyvä huoli. Maahanmuuttajanaiset ovat eniten ottaneet puheeksi teemat työ, huoli toimeentulosta sekä opiskelu. Vuonna 2009 maahanmuuttajamiehet tarvitsivat edelleen eniten neuvontaa sosiaalipalveluissa, kun taas naiset tarvitsivat eniten apua lomakkeiden täyttämisessä. Vuonna 2009 asiakaskäynneillä esille otetuissa teemoissa miesten ja naisten välillä ei ollut yhtä huomattavaa eroa kuin vuonna 2008. Miehet ja naiset ovat molemmat asioineet eniten teemoissa asuminen, työ ja huoli toimeentulosta. Tutkimuksestamme selviää, että Neuvontapiste Ne-Rån maahanmuuttaja-asiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2008 vuoteen 2009, mikä osaltaan kertoo ohjaus- ja neuvontapalvelujen tarpeellisuudesta sekä Ne-Rån toiminnan näkyvyyden lisääntymisestä. Molempina vuosina eniten puheeksi otettuja teemoja ovat työ ja asuminen, mistä voimme päätellä, että maahanmuuttajien asumis- ja työllisyystilanne Helsingissä ei ole julkisen sektorin toimesta näinä vuosina parantunut. Maahanmuuttajanaiset asioivat enimmäkseen taloudellisissa asioissa, kun taas maahanmuuttajamiehet ovat tämän lisäksi huolissaan myös terveydentilastaan. Maahanmuuttajanaisille kohdennetut erilaiset kurssit ja keskustelu mahdollisuudet, joissa he voivat tuoda ilmi muutkin kuin taloudelliset huolenaiheensa selittävät osaltaan sitä, miksi he eivät tarvitse niitä palveluita Ne-Råsta. Maahanmuuttaja-asiakkaiden ollessa viime vuosina jo lähes kolmannes Ne-Rån käyttäjistä, on Ne-Rån työn kehittäminen ja henkilöstön monikulttuuritietouden lisääminen perusteltua.