Huoli puheeksi -koulutuksen siirtyminen Kouvolan päiväkotien arkeen
Huomo, Suvi (2010)
Huomo, Suvi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615828
Tiivistelmä
Kouvola ja entiset kunnat Valkeala, Anjalankoski, Elimäki, Jaala ja Kuusankoski ovat kouluttaneet henkilöstöään Huolen puheeksiottoon (Hupu). Tällä tutkimuksella on tarkoitus selvittää onko kouluttautumisesta ollut hyötyä päivähoidon työntekijöille. Tutkimuksessa selviää myös alueellisia eroja kouluttautumismäärissä. Tässä työssä tarkasteltiin varhaisen puuttumisen menetelmiä, jotka ovat huolen puheeksiotto, kasvatuskumppaunuus, varhainen tukeminen ja verkostoyhteistyö. Tutkimus on toteutettu kyselylomakkeella, joilla kerättiin tietoa koulutuksen vaikuttavuudesta työntekijän työtapoihin ja herkkyyteen havaita huolta.
Tutkimukseen osallistuivat ne päiväkotien työntekijät, jotka ovat käyneet Huo-len puheeksiotto koulutuksen. Tutkimuksessa selvisi, että koulutus on vaikuttanut työntekijöiden työtapoihin varhaiskasvatuksessa. Koulutus lisäsi työntekijöiden rohkeutta puuttua huoleen sekä antoi uuden työvälineen. Kynnys puuttua on madaltunut koulutuksen myötä.
STAKESin Tutkimusprofessori Tom Arnkil ja kehittämispäällikkö Esa Erksson
esittämä huoli lasten luokittelusta huolen vyöhykkeistölle ei näytä olevat Pohjois-Kymenlaaksossa tämän tutkimuksen mukaan käytäntönä.
Tutkimuksessa selvisi lisäkouluttautumisen tarve. Suurimmalla osalla varhaiskasvatuksen työntekijöistä koulutuksesta on jo useampi vuosi ja kertausta huolen puheeksiottoon kaivattiin. Kokemusten jakaminen muiden työntekijöiden kanssa oli monessa vastauksessa toiveena. Monikulttuurisuus, moniammatillinen yhteistyö sekä muutamat yksittäiset aiheeseen liittyvät asiat nousivat vastauksissa sellaisiksi, joihin kaivattiin uutta koulutusta.
Tutkimukseen osallistuivat ne päiväkotien työntekijät, jotka ovat käyneet Huo-len puheeksiotto koulutuksen. Tutkimuksessa selvisi, että koulutus on vaikuttanut työntekijöiden työtapoihin varhaiskasvatuksessa. Koulutus lisäsi työntekijöiden rohkeutta puuttua huoleen sekä antoi uuden työvälineen. Kynnys puuttua on madaltunut koulutuksen myötä.
STAKESin Tutkimusprofessori Tom Arnkil ja kehittämispäällikkö Esa Erksson
esittämä huoli lasten luokittelusta huolen vyöhykkeistölle ei näytä olevat Pohjois-Kymenlaaksossa tämän tutkimuksen mukaan käytäntönä.
Tutkimuksessa selvisi lisäkouluttautumisen tarve. Suurimmalla osalla varhaiskasvatuksen työntekijöistä koulutuksesta on jo useampi vuosi ja kertausta huolen puheeksiottoon kaivattiin. Kokemusten jakaminen muiden työntekijöiden kanssa oli monessa vastauksessa toiveena. Monikulttuurisuus, moniammatillinen yhteistyö sekä muutamat yksittäiset aiheeseen liittyvät asiat nousivat vastauksissa sellaisiksi, joihin kaivattiin uutta koulutusta.