Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan merkitys tuettavan lapsen hyvinvoinnille
Aaltonen, Leena (2010)
Aaltonen, Leena
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515658
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515658
Tiivistelmä
Lastensuojelun avohuollon tukihenkilötoiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa, joka täydentää lastensuojelussa toimivien ammattihenkilöiden työtä. Tukihenkilötoiminnan tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti lapsen elämään, edistää lapsen tervettä kehitystä ja ennaltaehkäistä vaikeuksia. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää tukihenkilötoiminnan merkitystä tuettavien lasten hyvinvoinnille.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Haastattelin yhteensä kahdeksaa tuettavaa ja huoltajaa kevättalvella 2010. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu ja aineiston analyysissä käytin sisällönanalyysia. Teoreettisena viitekehyksenä oli lastensuojelun avohuolto, vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilötoiminta. Lisäksi avasin hyvinvoinnin käsitettä sekä lapsen ja nuoren kehitykseen liittyviä seikkoja.
Tutkimuksesta selvisi, että lastensuojelun avohuollon tukihenkilötoiminnalla on suuri merkitys tuettavan lapsen hyvinvoinnille. Hyvinvointi koostuu elinoloista, yhteisyyssuhteista ja osallistumisesta jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Tukihenkilötoiminnalla pyritään parantamaan tuettavan yhteisyyssuhteita ja osallistumisen kokemuksia ja näissä tavoitteissa toiminta onnistuu hyvin. Tukihenkilötoiminta vahvistaa tuettavan sosiaalisia taitoja ja edesauttaa häntä irtautumaan kodin ympäristöistä. Monipuolinen tukisuhde, jossa tuettava itse pääsee vaikuttamaan sisältöön, ja aktiivinen tukihenkilö joka on sitoutunut toimintaan, olivat merkittäviä tekijöitä tuettavan hyvinvoinnin kokemuksessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tukihenkilötoiminta kasvattaa tuettavien lasten ja nuorten hyvinvointia. Tukihenkilötoiminnan myötä tuettavat ovat rohkaistuneet, heidän toimintakykynsä on parantunut, he ovat päässeet osallisiksi erilaisiin toimintoihin ja saaneet äänensä kuuluviin tullen näin tärkeiksi toimijoiksi omassa elämässään.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Haastattelin yhteensä kahdeksaa tuettavaa ja huoltajaa kevättalvella 2010. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu ja aineiston analyysissä käytin sisällönanalyysia. Teoreettisena viitekehyksenä oli lastensuojelun avohuolto, vapaaehtoistoiminta ja tukihenkilötoiminta. Lisäksi avasin hyvinvoinnin käsitettä sekä lapsen ja nuoren kehitykseen liittyviä seikkoja.
Tutkimuksesta selvisi, että lastensuojelun avohuollon tukihenkilötoiminnalla on suuri merkitys tuettavan lapsen hyvinvoinnille. Hyvinvointi koostuu elinoloista, yhteisyyssuhteista ja osallistumisesta jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Tukihenkilötoiminnalla pyritään parantamaan tuettavan yhteisyyssuhteita ja osallistumisen kokemuksia ja näissä tavoitteissa toiminta onnistuu hyvin. Tukihenkilötoiminta vahvistaa tuettavan sosiaalisia taitoja ja edesauttaa häntä irtautumaan kodin ympäristöistä. Monipuolinen tukisuhde, jossa tuettava itse pääsee vaikuttamaan sisältöön, ja aktiivinen tukihenkilö joka on sitoutunut toimintaan, olivat merkittäviä tekijöitä tuettavan hyvinvoinnin kokemuksessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tukihenkilötoiminta kasvattaa tuettavien lasten ja nuorten hyvinvointia. Tukihenkilötoiminnan myötä tuettavat ovat rohkaistuneet, heidän toimintakykynsä on parantunut, he ovat päässeet osallisiksi erilaisiin toimintoihin ja saaneet äänensä kuuluviin tullen näin tärkeiksi toimijoiksi omassa elämässään.