Statiinien pitkäaikaiskäytön vaikutukset veren D-vitamiinipitoisuuteen
Hiitola, Jaana; Urpilainen, Inga (2010)
Hiitola, Jaana
Urpilainen, Inga
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515617
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515617
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, poikkeavatko statiinien pitkäaikaiskäyttäjien ja statiineja käyttämättömien veren D-vitamiinipitoisuudet toisistaan. Lisäksi tutkittiin veren kokonaiskolesteroli- ja D-vitamiinipitoisuuksien välistä yhteyttä ja sitä, miten se ilmenee ryhmien välillä. Tutkimuksessa selvitettiin myös erilaisten oireiden yleisyyttä. Statiinien käyttäjillä selvitettiin, mitkä oireet ovat alkaneet lääkkeiden käytön aloittamisen jälkeen. Myös joidenkin sairauksien olemassaoloa tutkittiin kummaltakin ryhmältä.
Statiinit ovat kolesterolilääkkeitä, joiden vaikutus perustuu maksan kolesterolisynteesin hidastamiseen. Niillä on muiden lääkkeiden tavoin erilaisia haittoja. Suomessa statiinien käyttäjiä on noin 600 000. Statiinit vaikuttavat samaan synteesireittiin, jossa myös D-vitamiinisynteesi tapahtuu. D-vitamiinia elimistö saa ravinnosta, auringonvalosta valmistamalla sitä iholla sekä 7-dehydrokolesterolista. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa muun muassa luukudoksen pehmenemistä.
Tutkimus on kvantitatiivinen, ja sen aihe saatiin FT dosentti Jussi Halleenilta. Tavoitteena oli tuottaa luotettavia tutkimustuloksia statiinien pitkäaikaiskäytön yhteyksistä veren D-vitamiinipitoisuuteen, oppia vertailemaan saatuja tutkimustuloksia monipuolisesti ja tuottaa tietoa tuleviin vastaavanlaisiin tutkimuksiin. Aineistona käytettiin tutkimushenkilöiltä kerättyjä laskimoverinäytteitä sekä haastattelumateriaalia. Aineisto analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmiston avulla.
Statiinien pitkäaikaiskäytön vaikutusta veren D-vitamiinipitoisuuteen ei pystytty selvästi osoittamaan tutkimusaineistossa ilmenevien tutkimushenkilöiden välisten erojen vuoksi. Myöskään veren kokonaiskolesteroli- ja D-vitamiinipitoisuuden välistä yhteyttä ei voitu suoraan osoittaa. Kaikkiin tuloksiin vaikutti D-vitamiinilisien säännöllinen käyttö suuressa osassa tutkimushenkilöitä sekä näytteenottoajankohdan vaihtelu huhtikuusta kesäkuuhun. Kaikkiin tuloksiin vaikutti suhteellisen pieni otos. Statiinin käyttäjien yleisimmät oireet olivat väsymys ja unihäiriöt sekä närästys. Statiineja käyttämättömillä yleisin oire oli närästys. Yleisin oire statiinien käytön aloittamisen jälkeen olivat lihaskivut tai -heikkous. Yleisin mainittu sairaus statiinien käyttäjillä oli osteoporoosi. Statiineja käyttämättömillä yleisin sairaus olivat kohonneet veren maksa-arvot.
Tutkimusta statiinien käytön vaikutuksesta tulee jatkaa, sillä siitä on hyötyä lääkkeiden käyttäjien lisäksi koko yhteiskunnalle, erityisesti terveydenhoitoalan ammattilaisille. Tutkittaessa aihetta tulee ottaa huomioon tässä tutkimuksessa havaitut virheet ja välttää niitä luotettavien tutkimustulosten saamisen takaamiseksi.
Statiinit ovat kolesterolilääkkeitä, joiden vaikutus perustuu maksan kolesterolisynteesin hidastamiseen. Niillä on muiden lääkkeiden tavoin erilaisia haittoja. Suomessa statiinien käyttäjiä on noin 600 000. Statiinit vaikuttavat samaan synteesireittiin, jossa myös D-vitamiinisynteesi tapahtuu. D-vitamiinia elimistö saa ravinnosta, auringonvalosta valmistamalla sitä iholla sekä 7-dehydrokolesterolista. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa muun muassa luukudoksen pehmenemistä.
Tutkimus on kvantitatiivinen, ja sen aihe saatiin FT dosentti Jussi Halleenilta. Tavoitteena oli tuottaa luotettavia tutkimustuloksia statiinien pitkäaikaiskäytön yhteyksistä veren D-vitamiinipitoisuuteen, oppia vertailemaan saatuja tutkimustuloksia monipuolisesti ja tuottaa tietoa tuleviin vastaavanlaisiin tutkimuksiin. Aineistona käytettiin tutkimushenkilöiltä kerättyjä laskimoverinäytteitä sekä haastattelumateriaalia. Aineisto analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmiston avulla.
Statiinien pitkäaikaiskäytön vaikutusta veren D-vitamiinipitoisuuteen ei pystytty selvästi osoittamaan tutkimusaineistossa ilmenevien tutkimushenkilöiden välisten erojen vuoksi. Myöskään veren kokonaiskolesteroli- ja D-vitamiinipitoisuuden välistä yhteyttä ei voitu suoraan osoittaa. Kaikkiin tuloksiin vaikutti D-vitamiinilisien säännöllinen käyttö suuressa osassa tutkimushenkilöitä sekä näytteenottoajankohdan vaihtelu huhtikuusta kesäkuuhun. Kaikkiin tuloksiin vaikutti suhteellisen pieni otos. Statiinin käyttäjien yleisimmät oireet olivat väsymys ja unihäiriöt sekä närästys. Statiineja käyttämättömillä yleisin oire oli närästys. Yleisin oire statiinien käytön aloittamisen jälkeen olivat lihaskivut tai -heikkous. Yleisin mainittu sairaus statiinien käyttäjillä oli osteoporoosi. Statiineja käyttämättömillä yleisin sairaus olivat kohonneet veren maksa-arvot.
Tutkimusta statiinien käytön vaikutuksesta tulee jatkaa, sillä siitä on hyötyä lääkkeiden käyttäjien lisäksi koko yhteiskunnalle, erityisesti terveydenhoitoalan ammattilaisille. Tutkittaessa aihetta tulee ottaa huomioon tässä tutkimuksessa havaitut virheet ja välttää niitä luotettavien tutkimustulosten saamisen takaamiseksi.