Päivystysalueen henkilöstön näkemyksiä väkivallan hallintakeinoista
Parviainen, Petri; Ulmanen, Laura (2010)
Parviainen, Petri
Ulmanen, Laura
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116661
Tiivistelmä
Väkivalta hoitotyössä on sekä kansallinen että kansainvälinen ilmiö. Suomessa noin puolet
hoitajista on joutunut psyykkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi työssään. Erityisesti
päivystysluontoiset yksiköt on koettu väkivaltariskiltään alttiiksi. Päivystysalueen työyksiköissä
väkivaltaista käytöstä aiheuttavat monet tekijät, kuten pitkät odotusajat, ahdistuneisuus
sairastumisen tuoman epävarmuuden takia, tyytymättömyys hoitoon tai potilaan päihtymys
hoitotilanteessa. Väkivaltatapauksia on pyritty vähentämään esimerkiksi sairaalavartioinnilla ja
hoitajien kouluttamisella kohtaamaan väkivaltaisia potilaita.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli edistää turvallisuutta hoitotyössä. Tutkimuksen tavoite oli
tuottaa tietoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystysalueen (os. 3901, 3903 ja 4991)
työturvallisuudesta ja auttaa arvioimaan käytössä olevien väkivallan ennaltaehkäisymenetelmien
ja turvapalveluiden toimivuutta.
Tutkimus oli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin internetpohjaisella kyselyllä. Kyselylomake
laadittiin aikaisemman kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon perusteella. Aineisto
analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön analyysia käyttäen.
Tuloksissa ilmeni, että työntekijät kohtaavat väkivaltaa usein. Väkivallan ilmenemismuodoista
yleisin oli psyykkinen väkivalta, jota koettiin jopa viikoittain. Väkivallasta huolimatta työntekijät
kokivat työyksikkönsä turvalliseksi. Tärkeimmäksi väkivallan hallintakeinoksi päivystysalueella
nimettiin sairaalavartiointi. Hälytinjärjestelmän käyttö todettiin vähäiseksi eikä osa
vastaajista ei myöskään tiennyt kuinka hälytinjärjestelmää käytetään. AVEKKI-koulutusta
todettiin olevan liian vähän ja esiin tuli myös tarve kehittää koulutusta päivystysalueelle
suunnatummaksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää apuna kehitettäessä
päivystysalueen väkivallan hallinta- ja ennaltaehkäisymenetelmiä esimerkiksi lisäämällä
väkivallan ennaltaehkäisykoulutusta, tehostamalla sairaalavartiointia ja kouluttamalla
hälytinjärjestelmän käyttöön.
hoitajista on joutunut psyykkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi työssään. Erityisesti
päivystysluontoiset yksiköt on koettu väkivaltariskiltään alttiiksi. Päivystysalueen työyksiköissä
väkivaltaista käytöstä aiheuttavat monet tekijät, kuten pitkät odotusajat, ahdistuneisuus
sairastumisen tuoman epävarmuuden takia, tyytymättömyys hoitoon tai potilaan päihtymys
hoitotilanteessa. Väkivaltatapauksia on pyritty vähentämään esimerkiksi sairaalavartioinnilla ja
hoitajien kouluttamisella kohtaamaan väkivaltaisia potilaita.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli edistää turvallisuutta hoitotyössä. Tutkimuksen tavoite oli
tuottaa tietoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystysalueen (os. 3901, 3903 ja 4991)
työturvallisuudesta ja auttaa arvioimaan käytössä olevien väkivallan ennaltaehkäisymenetelmien
ja turvapalveluiden toimivuutta.
Tutkimus oli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin internetpohjaisella kyselyllä. Kyselylomake
laadittiin aikaisemman kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon perusteella. Aineisto
analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön analyysia käyttäen.
Tuloksissa ilmeni, että työntekijät kohtaavat väkivaltaa usein. Väkivallan ilmenemismuodoista
yleisin oli psyykkinen väkivalta, jota koettiin jopa viikoittain. Väkivallasta huolimatta työntekijät
kokivat työyksikkönsä turvalliseksi. Tärkeimmäksi väkivallan hallintakeinoksi päivystysalueella
nimettiin sairaalavartiointi. Hälytinjärjestelmän käyttö todettiin vähäiseksi eikä osa
vastaajista ei myöskään tiennyt kuinka hälytinjärjestelmää käytetään. AVEKKI-koulutusta
todettiin olevan liian vähän ja esiin tuli myös tarve kehittää koulutusta päivystysalueelle
suunnatummaksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää apuna kehitettäessä
päivystysalueen väkivallan hallinta- ja ennaltaehkäisymenetelmiä esimerkiksi lisäämällä
väkivallan ennaltaehkäisykoulutusta, tehostamalla sairaalavartiointia ja kouluttamalla
hälytinjärjestelmän käyttöön.