Lohduttaako kukaan Nyytiä? : Työntekijöiden kokemuksia lapsilähtöisyyden toteutumisesta Lahden kaupungin kotipalvelun perhetyössä
Hyyrönmäki, Tiina; Teirivaara, Hannele (2010)
Hyyrönmäki, Tiina
Teirivaara, Hannele
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116632
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten lapsilähtöisyys toteutuu Lahden kaupungin Kotipalvelun perhetyön käytännöissä. Tavoitteenamme oli myös saada selville, onko lapsilähtöisessä työotteessa kehitettävää. Yleisempänä tavoitteenamme pidimme myös liittymistä yhteiskunnalliseen keskusteluun lapsilähtöisyydestä ja lapsen näkökulman huomioimisesta.
Tutkimuksemme oli hankkeistettu, laadullinen opinnäytetyö. Tarkoituksenamme oli saada kokemuksia ja näkemyksiä lapsilähtöisyydestä sekä perhetyön asiakkailta että työntekijöiltä. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten tehdyllä kyselylomakkeella kesäkuussa 2010. Laadimme kaksi erilaista kyselylomaketta, toisen työntekijöille ja toisen asiakkaille. Lähetimme kyselylomakkeet viidelle työntekijälle sekä viidelle asiakkaalle. Tutkimuksemme aineisto koostui lopulta viiden työntekijän vastauksista. Kyselylomakkeessa oli kolme strukturoidumpaa, vastaajien taustatietoja kartoittavaa kysymystä. Loput viisi kysymystä olivat avoimia kysymyksiä. Saatu aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysi–menetelmällä.
Tämän tutkimuksen tiedonantajina toimivat perhetyöntekijät kokivat lapsilähtöisen työotteen merkityksekkääksi, ja he korostivat avoimen keskustelun ja kommunikaation tärkeyttä työskentelyssään. Lapsen kuuleminen työskentelyssä koettiin ehdottoman tärkeäksi. Perhetyöntekijän rooli nähtiin merkittävänä lapsen edun huomioimisessa. Esteenä lapsilähtöisyyden toteutumiselle koettiin esimerkiksi perheiden moniongelmaisuus, vanhempien vaativuus ja tarvitsevuus, työntekijän väsymys tai arkuus pitää lapsen puolia. Perhetyöntekijän tehtäviin katsottiin kuuluvaksi lapsen näkyvyyden korostaminen perheen arjessa. Perhetyöntekijät toivat esiin niin konkreettisia parannusehdotuksia kuin jokaisen työntekijän oman työn pohtimisen tärkeyttä lapsilähtöisen työotteen kehittämiseksi.
Tutkimuksemme oli hankkeistettu, laadullinen opinnäytetyö. Tarkoituksenamme oli saada kokemuksia ja näkemyksiä lapsilähtöisyydestä sekä perhetyön asiakkailta että työntekijöiltä. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten tehdyllä kyselylomakkeella kesäkuussa 2010. Laadimme kaksi erilaista kyselylomaketta, toisen työntekijöille ja toisen asiakkaille. Lähetimme kyselylomakkeet viidelle työntekijälle sekä viidelle asiakkaalle. Tutkimuksemme aineisto koostui lopulta viiden työntekijän vastauksista. Kyselylomakkeessa oli kolme strukturoidumpaa, vastaajien taustatietoja kartoittavaa kysymystä. Loput viisi kysymystä olivat avoimia kysymyksiä. Saatu aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysi–menetelmällä.
Tämän tutkimuksen tiedonantajina toimivat perhetyöntekijät kokivat lapsilähtöisen työotteen merkityksekkääksi, ja he korostivat avoimen keskustelun ja kommunikaation tärkeyttä työskentelyssään. Lapsen kuuleminen työskentelyssä koettiin ehdottoman tärkeäksi. Perhetyöntekijän rooli nähtiin merkittävänä lapsen edun huomioimisessa. Esteenä lapsilähtöisyyden toteutumiselle koettiin esimerkiksi perheiden moniongelmaisuus, vanhempien vaativuus ja tarvitsevuus, työntekijän väsymys tai arkuus pitää lapsen puolia. Perhetyöntekijän tehtäviin katsottiin kuuluvaksi lapsen näkyvyyden korostaminen perheen arjessa. Perhetyöntekijät toivat esiin niin konkreettisia parannusehdotuksia kuin jokaisen työntekijän oman työn pohtimisen tärkeyttä lapsilähtöisen työotteen kehittämiseksi.