Invandrarkvinnors upplevelse av barnafödande i Finland : hur invandrarkvinnor upplever graviditet, förlossning, barnsängstiden och stöd i vården i Finland. Utvecklingsarbete: Att föda barn i Finland : en lektion för invandrarkvinnor i hur mödravården fungerar i Finland
Lillas, Anna (2019)
Lillas, Anna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090918315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090918315
Tiivistelmä
Lopputyöni tarkoitus on kuvailla maahanmuuttajanaisten kokemuksia lapsensaannista Suomessa. Maahanmuuttajanaisilla tarkoitan naisia, joilla on toinen kulttuurillinen tausta ja jotka eivät ole syntyneet Suomessa. Asettamani kysymykset ovat: Miten maahanmuuttajanaiset kokevat lapsensaannin suomalaisessa kulttuurissa? Minkälaista tukea maahanmuuttajanaiset ovat saaneet lapsensaannin aikana?
Teoreettisessa taustassani käytän näyttöön perustuvaa kirjallisuutta, tilastoita, internetlähteitä ja tutkimusartikkeleita. Teoreettisena lähtökohtana olen käyttänyt Wikbergin teoriaa kulttuurien välisestä hoitamisesta. Olen tehnyt kvalitatiivisen tutkimuksen ja tiedonlähteenä olen käyttänyt viittä haastattelua maahanmuuttajanaisten kanssa. Haastattelut on analysoitu kvalitatiivisella sisältöanalyysilla.
Lopputulos näyttää, että maahanmuuttajanaiset ovat yleisesti tyytyväisiä lapsensaannin aikana saamansa hoitoon ja tukeen. Kommunikaatiohaitat, kieliesteet ja ennakko-oletukset ovat kuitenkin yhä haasteita hoidossa. Tulos on jaettu kolmeen teemaan. Kaikissa teemoissa on omat kategoriat ja alakategoriat.
Ensimmäinen teema on kommunikaatio. Siinä esitetään kuinka naiset ovat kokeneet kommunikaation toimivan lapsensaannin yhteydessä. Se käsittelee kielenkäyttöä ja kuinka yhteinen kieli on edellytys hyvälle kommunikaatiolle. Se käsittelee myös tiedonantoa ja neuvontaa, miten sitä on saatu ja kuinka hyödylliseksi se on koettu.
Toinen teema on suhteet. Siinä esitetään naisten kokemus hoidosta ja tuesta lapsensaannin aikana. Keneltä maahanmuuttajanaiset ovat saaneet tukea ja onko sen koettu riittävän. Ovatko naiset kokeneet itsensä kunnioitetuksi hoidossa ja ovatko he saanet tuntea olevansa turvassa.
Kolmas teema on reflektointi. Siinä esitetään naisten odotukset hoidosta ja tuesta lapsensaannin aikana ja kuinka näihin odotuksiin on vastattu. Teemassa esitetään myös naisten muutosehdotukset lapsensaannin hoitoon ja tukeen Suomessa, sekä myös heidän ajatuksiaan tulevaisuudesta lapsensaantiin Suomessa liittyen. Kehitystyön tarkoitus on antaa oppitunnin avulla maahanmuuttajanaisille tietoa äitiyshoidosta, heille, jotka voivat olla tulevaisuudessa äitiyshoidon asiakkaita. Lapsensaanti muussa kuin omassa kulttuurissa voidaan kokea vaikeana. Antamalla tietoa siitä, miten äitiyshoito toimii Suomessa, voidaan antaa turvallisuuden tunnetta naiselle, joka on uudessa tilanteessa, hänelle voidaan samalla myös antaa mahdollisuus nähdä hoitopolkunsa kokonaisuus.
Kehitystyö perustuu opinnäytetyöhön ”Maahanmuuttajanaisten kokemus lapsensaannista Suomessa” (Lillas, 2018), haastattelututkimus maahanmuuttajanaisten kanssa siitä, miten he kokevat raskaana olemisen, synnyttämisen, lapsivuodeajan ja tuen hoidon aikana Suomessa. Lopputuloksessa esitetään, että maahanmuuttajanaiset ovat yleisesti tyytyväisiä lapsensaannin aikana saamansa hoitoon ja tukeen. Kommunikaatiohaitat, kieliesteet ja ennakko-oletukset ovat kuitenkin yhä haasteita hoidossa.
Oppitunti pidettiin 29. tammikuuta 2019. Kuulijoina oli kolme maahanmuuttajanaista, kaksi tulkkia, kaksi lastenhoitajaa, kotomajan työntekijä, sosionomiopiskelija ja kehitystyön ohjaaja. Visuaalisena apukeinona käytettiin powerpoint-esitystä (liite 1). Kotomajan työntekijä kiitti oppitunnista ja oppitunnin jälkeen syntyi keskustelua ja esitettiin kysymyksiä kyseisestä aiheesta.
Teoreettisessa taustassani käytän näyttöön perustuvaa kirjallisuutta, tilastoita, internetlähteitä ja tutkimusartikkeleita. Teoreettisena lähtökohtana olen käyttänyt Wikbergin teoriaa kulttuurien välisestä hoitamisesta. Olen tehnyt kvalitatiivisen tutkimuksen ja tiedonlähteenä olen käyttänyt viittä haastattelua maahanmuuttajanaisten kanssa. Haastattelut on analysoitu kvalitatiivisella sisältöanalyysilla.
Lopputulos näyttää, että maahanmuuttajanaiset ovat yleisesti tyytyväisiä lapsensaannin aikana saamansa hoitoon ja tukeen. Kommunikaatiohaitat, kieliesteet ja ennakko-oletukset ovat kuitenkin yhä haasteita hoidossa. Tulos on jaettu kolmeen teemaan. Kaikissa teemoissa on omat kategoriat ja alakategoriat.
Ensimmäinen teema on kommunikaatio. Siinä esitetään kuinka naiset ovat kokeneet kommunikaation toimivan lapsensaannin yhteydessä. Se käsittelee kielenkäyttöä ja kuinka yhteinen kieli on edellytys hyvälle kommunikaatiolle. Se käsittelee myös tiedonantoa ja neuvontaa, miten sitä on saatu ja kuinka hyödylliseksi se on koettu.
Toinen teema on suhteet. Siinä esitetään naisten kokemus hoidosta ja tuesta lapsensaannin aikana. Keneltä maahanmuuttajanaiset ovat saaneet tukea ja onko sen koettu riittävän. Ovatko naiset kokeneet itsensä kunnioitetuksi hoidossa ja ovatko he saanet tuntea olevansa turvassa.
Kolmas teema on reflektointi. Siinä esitetään naisten odotukset hoidosta ja tuesta lapsensaannin aikana ja kuinka näihin odotuksiin on vastattu. Teemassa esitetään myös naisten muutosehdotukset lapsensaannin hoitoon ja tukeen Suomessa, sekä myös heidän ajatuksiaan tulevaisuudesta lapsensaantiin Suomessa liittyen.
Kehitystyö perustuu opinnäytetyöhön ”Maahanmuuttajanaisten kokemus lapsensaannista Suomessa” (Lillas, 2018), haastattelututkimus maahanmuuttajanaisten kanssa siitä, miten he kokevat raskaana olemisen, synnyttämisen, lapsivuodeajan ja tuen hoidon aikana Suomessa. Lopputuloksessa esitetään, että maahanmuuttajanaiset ovat yleisesti tyytyväisiä lapsensaannin aikana saamansa hoitoon ja tukeen. Kommunikaatiohaitat, kieliesteet ja ennakko-oletukset ovat kuitenkin yhä haasteita hoidossa.
Oppitunti pidettiin 29. tammikuuta 2019. Kuulijoina oli kolme maahanmuuttajanaista, kaksi tulkkia, kaksi lastenhoitajaa, kotomajan työntekijä, sosionomiopiskelija ja kehitystyön ohjaaja. Visuaalisena apukeinona käytettiin powerpoint-esitystä (liite 1). Kotomajan työntekijä kiitti oppitunnista ja oppitunnin jälkeen syntyi keskustelua ja esitettiin kysymyksiä kyseisestä aiheesta.