Vangin oppimispolku Portti-koulutuksessa: Vankien ja henkilökunnan kokemuksia ja mielipiteitä
Mikkonen, Tuuli; Lindberg, Lilli (2010)
Mikkonen, Tuuli
Lindberg, Lilli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120316972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120316972
Tiivistelmä
Vankeuslaissa vankeuden sisällöksi määritellään ainoastaan vapauden menetys tai sen rajoittaminen. Normaalisuusperiaatteen mukaisesti vankilaolosuhteiden tulisi vastata mahdollisimman hyvin yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja. Uusintarikollisuuden ehkäiseminen sekä rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ovat rikosseuraamuslaitoksen keskeisimpiä tehtäviä ja alan työtä tulisi ohjata käsitys siitä, että ihmisen on mahdollista muuttua ja kasvaa.
Tänä päivänä yksi vankeinhoidon keskeisimmistä tavoitteista on vankien kuntouttaminen sekä elämänhallinnan lisääminen. Vankien kuntoutus ylipäänsä on hyvin ajankohtainen ja tunteita herättävä aihe, sillä vankilaympäristö luo kuntoutukselle omat haasteensa. Erilaisten kuntoutusmuotojen vaikuttavuutta sekä taloudellisuutta on viime vuosien aikana tutkittu paljon ja tutkimus on herättänyt monenlaista keskustelua vankeinhoidon piirissä.
Tutkimme opinnäytetyössämme Riihimäen vankilassa järjestettävään Portti-koulutukseen osallistuneiden vankien sekä henkilökunnan mielipiteitä ja kokemuksia koulutuksesta. Lisäksi esittelemme vankien koulutusprosessia kuvaavan mallin ”Vangin oppimispolku Portti-koulutuksessa”. Pohdimme tutkimuksessamme myös koulutuksen vaikutuksia vankien tulevaisuuteen: Onko se herättänyt uusia ammattiajatuksia tai onko vankien opiskelumotivaatio tai elämänhallinta parantunut koulutuksen myötä.
Portti-koulutus on kuntouttavaa ja valmentavaa koulutusta, jolla pyritään parantamaan vankien yhteiskunnassa toimimisen taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia. Koulutus sisältää käytännön opetuksen lisäksi teoriaopetusta ja se toteutetaan yhteistyössä Riihimäellä sijaitsevan Hyria-ammattioppilaitoksen kanssa. Koulutus järjestetään Riihimäen vankilan ammattioppilaskoulussa ja se kestää yhden lukukauden (20 ov) kerrallaan.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelimme tutkimukseemme 13:a miesvankia, jotka osallistuivat Portti-koulutukseen keväällä tai syksyllä 2010. Haastattelimme myös viittä työntekijää, jotka olivat jollakin tavalla mukana Portti-koulutuksen toteutuksessa. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme aineistolähtöistä analyysia.
Tutkimuksessamme kävi ilmi, että Portti-koulutus koettiin sekä vankien että henkilökunnan taholla erittäin hyväksi ja hyödylliseksi. Koulutusryhmä ympäristönä koettiin kuntouttavaksi ja vankien arjen taitojen todettiin kehittyneen koulutuksen myötä. Koulutus paransi vankien itsetuntoa ja sitä kautta vahvisti vankien elämänhallintaa sekä sosiaalisia taitoja. Koulutuksen myötä vankien kiinnostus sekä kyky suunnitella tulevaisuutta paranivat ja koulutuksen suorittaneet vangit sijoittuivat hyvin työ- tai koulutustoimintaan.
Tänä päivänä yksi vankeinhoidon keskeisimmistä tavoitteista on vankien kuntouttaminen sekä elämänhallinnan lisääminen. Vankien kuntoutus ylipäänsä on hyvin ajankohtainen ja tunteita herättävä aihe, sillä vankilaympäristö luo kuntoutukselle omat haasteensa. Erilaisten kuntoutusmuotojen vaikuttavuutta sekä taloudellisuutta on viime vuosien aikana tutkittu paljon ja tutkimus on herättänyt monenlaista keskustelua vankeinhoidon piirissä.
Tutkimme opinnäytetyössämme Riihimäen vankilassa järjestettävään Portti-koulutukseen osallistuneiden vankien sekä henkilökunnan mielipiteitä ja kokemuksia koulutuksesta. Lisäksi esittelemme vankien koulutusprosessia kuvaavan mallin ”Vangin oppimispolku Portti-koulutuksessa”. Pohdimme tutkimuksessamme myös koulutuksen vaikutuksia vankien tulevaisuuteen: Onko se herättänyt uusia ammattiajatuksia tai onko vankien opiskelumotivaatio tai elämänhallinta parantunut koulutuksen myötä.
Portti-koulutus on kuntouttavaa ja valmentavaa koulutusta, jolla pyritään parantamaan vankien yhteiskunnassa toimimisen taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia. Koulutus sisältää käytännön opetuksen lisäksi teoriaopetusta ja se toteutetaan yhteistyössä Riihimäellä sijaitsevan Hyria-ammattioppilaitoksen kanssa. Koulutus järjestetään Riihimäen vankilan ammattioppilaskoulussa ja se kestää yhden lukukauden (20 ov) kerrallaan.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelimme tutkimukseemme 13:a miesvankia, jotka osallistuivat Portti-koulutukseen keväällä tai syksyllä 2010. Haastattelimme myös viittä työntekijää, jotka olivat jollakin tavalla mukana Portti-koulutuksen toteutuksessa. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme aineistolähtöistä analyysia.
Tutkimuksessamme kävi ilmi, että Portti-koulutus koettiin sekä vankien että henkilökunnan taholla erittäin hyväksi ja hyödylliseksi. Koulutusryhmä ympäristönä koettiin kuntouttavaksi ja vankien arjen taitojen todettiin kehittyneen koulutuksen myötä. Koulutus paransi vankien itsetuntoa ja sitä kautta vahvisti vankien elämänhallintaa sekä sosiaalisia taitoja. Koulutuksen myötä vankien kiinnostus sekä kyky suunnitella tulevaisuutta paranivat ja koulutuksen suorittaneet vangit sijoittuivat hyvin työ- tai koulutustoimintaan.