Progressiivisen kestävyysharjoittelun akuutit vaikutukset rasituksensietokykyyn : fysioterapia, ravitsemus ja liikunta
Riihimäki, Mirel-Emilia; Vuola, Alina (2010)
Riihimäki, Mirel-Emilia
Vuola, Alina
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116611
Tiivistelmä
Kestävyysharjoittelun aikana tapahtuvat fysiologiset reaktiot ihmiskehossa ovat fysioterapeutille tärkeitä ja mielenkiintoisia ilmiöitä. Fysioterapeutit ovat suurin ammattiryhmä, joka tekee kuntotestausta huippukuntoisten sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden parissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää terveen, 21–34 -vuotiaan liikunnallisesti aktiivisen henkilön kehossa tapahtuvia ilmiöitä erityisesti sykkeen, veren laktaattipitoisuuden sekä subjektiivisen kuormituksen (RPE) osalta. Olennaisena osana tutkimusta ovat myös marjat, joiden vaikutusta näihin arvoihin intensiivisen kestävyysharjoittelun sekä palautumisen aikana, halutaan selvittää.
Tutkimuksen alussa 11 tutkittavaa suorittivat epäsuoran maksimaalisen VO2 -testin polkupyöräergometrillä, ja tämän jälkeen 45 minuutin progressiivisesti kuormittavan interventioharjoitteen samalla ergometrillä. VO2max -tulosten pohjalta laskettiin yksilölliset kuormat interventioharjoitetta varten. Interventioharjoite suoritettiin kaksi kertaa, toisella kerralla marja- ja toisella plasebointerventiona. Harjoitteen aikana mitattiin veren laktaattipitoisuutta, seurattiin sykettä sekä kysyttiin subjektiivinen kuormitus säännöllisin väliajoin. Tutkittavien ruokavalio sekä muut vaikuttavat tekijät olivat vakioidut interventiota edeltävänä päivänä sekä interventiopäivänä.
Dataa saatiin tuloksia varten sekä marjoilla, että ilman, joten n=22 kun kaikki suorittivat interventioharjoitteen kaksi kertaa. Tutkimustuloksena kaikkien tutkittavien syke ja RPE -arvot nousivat tasaisesti harjoitteen aikana ja laskivat palautumisen alettua. Veren laktaattipitoisuus ei noussut tasaisesti, vaan alkoi nousta kun yksilöllinen aerobinen kynnys ylitettiin ja kuormitus lisääntyi. Myös laktaattipitoisuus laski palautumisen aikana. Marja- ja plasebointerventiota vertailtaessa tilastollisesti merkitseviä tuloksia kokonaisuuden kannalta ei saatu, joten voidaan todeta, että marjajuoman nauttiminen ei tämän tutkimusjoukon keskuudessa vaikuttanut tutkittaviin arvoihin intervention aikana.
Tämän tutkimuksen perusteella marjavalmisteen käyttö tällä tutkimusjoukolla ei paranna suorituskykyä, eikä nopeuta palautumista kestävyysharjoitteen jälkeen. Fysioterapeutille tässä tutkimuksessa esiin tulevat fysiologiset reaktiot kestävyysharjoitteen aikana ovat oleellista tietoa kuntotestaustoiminnan kannalta. Tähän tutkimukseen tutustumalla fysioterapeutti osaa suunnitella ja toteuttaa kuntotestausta sekä fysioterapiaa eri asiakasryhmillä laadukkaasti ja turvallisesti teoriatietoon pohjautuen. Samat reaktiot kehossa tapahtuvat niin terveillä, nuorilla ihmisillä, kuin myös vanhemmilla ja huonokuntoisemmilla.
Tutkimuksen alussa 11 tutkittavaa suorittivat epäsuoran maksimaalisen VO2 -testin polkupyöräergometrillä, ja tämän jälkeen 45 minuutin progressiivisesti kuormittavan interventioharjoitteen samalla ergometrillä. VO2max -tulosten pohjalta laskettiin yksilölliset kuormat interventioharjoitetta varten. Interventioharjoite suoritettiin kaksi kertaa, toisella kerralla marja- ja toisella plasebointerventiona. Harjoitteen aikana mitattiin veren laktaattipitoisuutta, seurattiin sykettä sekä kysyttiin subjektiivinen kuormitus säännöllisin väliajoin. Tutkittavien ruokavalio sekä muut vaikuttavat tekijät olivat vakioidut interventiota edeltävänä päivänä sekä interventiopäivänä.
Dataa saatiin tuloksia varten sekä marjoilla, että ilman, joten n=22 kun kaikki suorittivat interventioharjoitteen kaksi kertaa. Tutkimustuloksena kaikkien tutkittavien syke ja RPE -arvot nousivat tasaisesti harjoitteen aikana ja laskivat palautumisen alettua. Veren laktaattipitoisuus ei noussut tasaisesti, vaan alkoi nousta kun yksilöllinen aerobinen kynnys ylitettiin ja kuormitus lisääntyi. Myös laktaattipitoisuus laski palautumisen aikana. Marja- ja plasebointerventiota vertailtaessa tilastollisesti merkitseviä tuloksia kokonaisuuden kannalta ei saatu, joten voidaan todeta, että marjajuoman nauttiminen ei tämän tutkimusjoukon keskuudessa vaikuttanut tutkittaviin arvoihin intervention aikana.
Tämän tutkimuksen perusteella marjavalmisteen käyttö tällä tutkimusjoukolla ei paranna suorituskykyä, eikä nopeuta palautumista kestävyysharjoitteen jälkeen. Fysioterapeutille tässä tutkimuksessa esiin tulevat fysiologiset reaktiot kestävyysharjoitteen aikana ovat oleellista tietoa kuntotestaustoiminnan kannalta. Tähän tutkimukseen tutustumalla fysioterapeutti osaa suunnitella ja toteuttaa kuntotestausta sekä fysioterapiaa eri asiakasryhmillä laadukkaasti ja turvallisesti teoriatietoon pohjautuen. Samat reaktiot kehossa tapahtuvat niin terveillä, nuorilla ihmisillä, kuin myös vanhemmilla ja huonokuntoisemmilla.